Tervetuloa kokeeseen, hyvä lukija. Tänään testaamme, onko sinusta Suomen kansalaiseksi.

Lokakuussa sisäministeri Mari Rantanen (ps) piti tiedotustilaisuuden. Tai oikeastaan Rantanen oli mukana tilaisuudessa, jossa ministeriön osastopäällikkö esitteli, miten ehtoja Suomen kansalaiseksi pääsemiseksi muutetaan.

Rantanen sai lausua puolueensa ajamat suuret linjat: Tarkoitus on kiristää, tiukentaa ja vaikeuttaa kansalaisuuden saamista, hallitusohjelman kirjausten mukaisesti. Ministerin sanoin ”kotouttaa onnistuneesti”.

Lakimuutos valmistellaan kolmessa osassa, kerrottiin. Ensin pidennetään vaadittua asumisaikaa. Suomen kansalaisuuden voisikin saada vasta kahdeksan vuoden jälkeen, ei viiden, kuten nykyään.

Seuraavaksi tiukennetaan toimeentulovaatimusta ja nuhteettomuusehtoja sekä selvitetään, millaisissa tapauksissa kansalaisuus voitaisiin perua. Ehkä silloin, kun on antanut hakuprosessin aikana vääriä henkilötietoja, tai silloin, jos selviää, että kansalainen on kuulunut aseelliseen terroristiryhmään ulkomailla. Ehkä jotain kansallisen turvallisuuden arviointiin liittyvää.

Kolmannessa vaiheessa otetaan käyttöön kansalaisuuskoe. Jokaisen hakijan tulee läpäistä testi, jossa kysytään ”suomalaisen yhteiskunnan perusperiaatteita”. Mitä tarkalleen, ei vielä osattu sanoa, mutta tarkoitus olisi testata, onko ”henkilö tosiasiallisesti orientoitunut suomalaiseen yhteiskuntaan”, Rantanen sanoi.

Nyt tehtäisiin selvityksiä ja asetettaisiin työryhmä. Tarkoitus olisi esitellä lakimuutos eduskunnalle keväällä 2025.

Mallia kokeeseen otettaisiin erityisesti kah­desta muusta Pohjoismaasta, Norjasta ja Tanskasta.

Kansalaisuuskoetta on kaavailtu Suomeen ennenkin.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk) loppukaudella, talvella 2018, sisäministeriö selvitti, millaisia toimia voitaisiin tehdä maahanmuuttajataustaisten tekemän rikollisuuden, erityisesti seksuaalirikollisuuden, torjumiseksi.

Toimenpideohjelmassa ehdotettiin testiä, jolla mitattaisiin suomalaisen yhteiskunnan sääntöjen, arvojen ja asenteiden tuntemusta. Mitään sen tarkempaa paperiin ei kirjattu. Ehdotus ei edennyt.

Nyt kansalaisuuskoe on kuitenkin tarkoitus viedä loppuun saakka.

EU-maista sellainen on käytössä neljässätoista, siis yli puolessa. EU:hun kuulumattomista Schengen-maista testiä teettävät Norjan lisäksi Sveitsi ja Liechtenstein.

Lokakuun tiedotustilaisuuden jälkeen sisäministeriö on ehtinyt koota selvitysryhmän, johon kuuluu virkamiehiä eri ministeriöistä, maahanmuuttovirastosta, poliisihallituksesta ja opetushallituksesta. Sen tehtävä on pohtia esimerkiksi, mitä kokeessa kysytään, kuka kysyy ja missä muodossa.

Se selvittää myös, miten koe on toteutettu verrokkimaissa.

Työryhmä saanee selville, että Norjan ja Tanskan kansalaisuuskokeet ovat keskenään melko erilaisia.

Ne mittaavat periaatteessa samoja asioita: perustietoja historiasta, politiikasta, yhteiskunnallisista rakenteista ja kulttuurista. Norjassa testiin voi kuitenkin valmistautua, Tanskassa ei täysin.

Siinä, miten ja miksi testit tehdään, eroa on enemmän.

Norjassa koe otettiin käyttöön vuonna 2017. Sen voi korvata suorittamalla 75 tunnin mittaisen yhteiskuntaopin kurssin ja tekemällä päättökokeen norjaksi, mutta kansalaisuuskoe on yleisempi.

Siinä on 36 kysymystä, joista 32 lasketaan mukaan tulokseen. Neljä ylimääräistä ovat pilottikysymyksiä, joilla testiä kehitetään. 32 kysymyksestä pitää saada oikein vähintään 24, eli 75 prosenttia. Aikaa on tunti.

Kysymyksiä tekevät ulkopuoliset henkilöt, joista suurin osa on norjan kielen opettajia. Heidän on tärkeää tuntea hankalasti nimetty eurooppalaisen kielitaidon viitekehys, niin sanottu CERF-ohjeistus. Se on asteikko, jota käytetään kaikissa eurooppalaisissa kielikouluissa.

Opettajat lähettävät ehdotukset opetusministeriön alaiseen korkeakouluvirastoon, jonka tehtävä on kehittää ja valvoa kansalaisuuskoetta. Virasto tarkistaa kysymyksistä kolme asiaa.

Ensin sen, löytyykö niihin vastaus taustamateriaalista. Kaikkiin kysymyksiin on löydyttävä vastaus ja sanaston on vastattava oppimateriaalin sanastoa.

Toiseksi katsotaan kieltä. Sen täytyy olla tarpeeksi yksinkertaista, sillä kansalaisuuskoe ei ole kielikoe. Sellainen suoritetaan erik­­seen. Kolmanneksi arvioidaan, mittaako kysymys sitä, mitä kokeen on tarkoitus mi­tata.

Kokeiden neljää pilotointikysymystä pyöritetään mukana kuukausia. Vastausten avul­la niitä muokataan varsinaiseen testiin so­pi­viksi. Samaa, monta kertaa muokattua kysymystä voidaan pilotoida parikin vuotta.

Analysointiin käytetään osiovasteteoriaa, jonka avulla määritellään kysymyksen taso suhteessa testattavien tasoon. Erottavatko kysymykset heikot ja vahvat kandidaatit?

”Emme voi saada kunnollista dataa, jos kysymyksiä ei testata kohderyhmässä”, korkeakouluvirastossa kansalaisuustesteistä vastaava Alla Cej sanoo.

Testejä järjestetään ympäri vuoden, ja aikatauluista ja hinnasta päättävät kunnat. Suositus on, että hinta pidettäisiin kohtuullisena.

Kunnissa kiertää neljä vaikeudeltaan yhtäläistä kysymyssettiä. Se tarkoittaa, että jos testin tekee tänään, huomenna on 25 prosentin mahdollisuus saada sama kysymyssetti. Kokeen voi suorittaa niin monta kertaa ja niin usein kuin tarve vaatii.

”Ei ole väliä, tietävätkö testattavat kysymykset etukäteen. Meillä on kaikille sama opintomateriaali, johon niiden on joka tapauksessa pohjauduttava, ja mahdollisten kysymysten määrä on rajallinen”, Cej sanoo.

Kysymyksiä vaihdetaan sitä mukaa, kun niiden pilotointi päättyy tai kun oppimateriaalia päivitetään. Muutokset tekee korkeakouluvirasto.

”Testin tarkoitus on mitata perustietoja Norjan historiasta. Sen sosiaalisista, taloudellisista ja poliittisista piirteistä sekä tietoja omista oikeuksista ja velvollisuuksista”, Cej sanoo.

”Se ei ole mikään asenne- tai taitotesti.”

Tanskassa kansalaisuuskoe on nimenomaan asennetesti, joka mittaa erityisesti kulloisenkin hallituksen asennetta maahanmuuttajiin.

Koetta alettiin järjestää vuonna 2007, kym­menen vuotta ennen Norjaa, liberaalin Venstre-puolueen Anders Fogh Rasmussenin toisella kaudella.

Rasmussenin hallitukset olivat oikeistolaisimpia vuosikymmeniin: sosiaalidemokraatit olivat menettäneet suurimman puolueen aseman ensimmäistä kertaa sitten 1990-luvun alun.

Hallitukseen kuului Venstren lisäksi Konservatiivinen kansanpuolue, ja vähemmistöhallitus teki yhteistyötä oikeistopopulistisen Tanskan kansanpuolueen kanssa.

Päätettiin, että kansalaisuustestin kysymysten määrän, pääpiirteittäisen sisällön, vastausajan ja läpäisyvaatimuksen määrittelee maahanmuutto- ja integraatioministeri.

Ihan ensimmäisessä tanskalaisessa testissä oli 40 kysymystä, joista 70 prosenttia, eli vähintään 28, piti saada oikein. Harjoittelua varten oli käytössä 200 kysymyksen julkinen kysymyspankki, josta poimittiin 35 kysymystä kulloiseenkin kokeeseen.

Loput viisi kysymystä käsittelivät ajankohtaisia asioita. Sellaisia, jotka olivat olleet esillä uutisissa edellisen puolen vuoden aikana. Niitä varten ei ollut tarjolla kysymyspankkia tai koemateriaalia, vaan kokelaiden piti oma-aloitteisesti seurata julkista keskustelua.

Vastausaikaa oli tunti.

Kun sosiaalidemokraatit palasivat pääministerin paikalle vuonna 2014, koetta kevennettiin. Kysymyksiä oli 30 ja ne olivat helpompia, käsittelivät ”arkielämää ja demokratiaa”, Tanskan integraatiovirastosta sanotaan.

Kaksi vuotta myöhemmin valta ja koe vaihtuivat jälleen. Venstre nousi oikeisto­blokin tukemaksi pääministeripuolueeksi ja testi vaikeutui.

Vuoteen 2021 mennessä se oli jo yksi maa­il­man vaikeimmista.

Nykyinen pääministeri, sosiaalidemokraattien Mette Frederiksen, ajaa tiukkaa maahanmuuttopolitiikkaa. Ennen vaaleja puolueet jopa kilpailivat siitä, kuka pystyi esittämään kovimpia kiristyksiä.

Frederiksen ehdotti ennen valintaansa esimerkiksi turvapaikkajärjestelmän muuttamista niin, etteivät turvapaikkaa hakeneet saisi odottaa hakemuksen käsittelyä Tanskassa – samaa, mitä sisäministeri Rantanen yrittää nyt hallituksessa.

Sisäministeriössä valmistellaan STT:n tietojen mukaan lakiesitystä, jonka mukaan ”todennäköisesti kielteisen turvapaikkapäätöksen saavat” eivät voisi liikkua Suomessa vapaasti. He eivät pääsisi edes Suomen valtion alueelle, vaan odottelisivat päätöstä ulkorajoilla.

Frederiksenin hallitus on sittemmin keskustellut Ruandan kanssa vastaanottoleirien perustamisesta ja ilmoittanut tavoitteekseen nolla turvapaikanhakijaa.

Tanskan ihmisoikeusinstituutti julkaisi alkuvuodesta 2021 raportin, jonka mukaan vain 65 prosenttia Tanskassa syntyneistä ja kasvaneista nuorista oli vuoden 2020 alussa Tanskan kansalaisia.

Kansalaisuuksia oli myönnetty vähemmän kuin kertaakaan neljäänkymmeneen vuoteen, mikä alkoi olla jo ongelma koko demokraattiselle systeemille: Tanskassa oli koko ajan enemmän ihmisiä, joilla ei ollut äänioikeutta.

Euroopan komissio ilmoitti, että jossain vaiheessa siitä tulisi ongelma myös EU:lle. Tanskan kansalaisuus kun on yhtä kuin EU:n kansalaisuus.

Frederiksenin hallitus vastasi vaikeuttamalla testiä entisestään.

40 kysymyksen sijaan kysymyksiä olikin nyt 45. Vanhan testin pääsi kesäkuussa 2021 läpi 66 prosenttia kokelaista, marraskuussa uuden testin läpäisi enää 41 prosenttia.

Samoin kuin ihan ensimmäisessä testissä, uudessa on edelleen 35 kysymystä, jotka perustuvat oppimateriaaliin. Kysymyspankki ei ole enää julkinen, mutta kokelaat saavat opeteltavaksi parisataasivuisen tanskankielisen kirjan, jossa käydään läpi Tanskan historia viikingeistä koronavirukseen.

Lisäksi kysytään kymmenen kysymystä, joihin ei voi valmistautua. Ensimmäistä testiä mukaillen viisi niistä käsittelee ajankohtaisia uutisaiheita, loput viisi tanskalaisia arvoja.

Vähintään 36 vastausta, eli 80 prosenttia, on saatava oikein. Se on kymmenen prosenttia enemmän kuin silloin, kun testi otettiin käyttöön. Vastausaikaa on 45 minuuttia, eli vartti vähemmän kuin vuonna 2007.

Testi pidetään kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. Maahanmuutto- ja integraatioministeriön alainen, virkamiehistä koos­tuva työryhmä tekee joka kerta uuden tes­tin, joka sisältää sekä vanhoja että uusia ky­symyksiä.

Jotta uudet kysymykset eivät vuotaisi, niitä ei testata mitenkään.

Vuonna 2022 Tanska sai hilattua läpipäässeiden määrää hieman ylöspäin. Testin sai suoritettua 50 prosenttia kokelaista. Norjassa vastaava luku oli 81 prosenttia.

Oikaisu 15.1.2024 klo 9.36: Kansalaisuuskokeen lapsilisää koskevassa kysymyksessä 9. väitettiin, että lapsilisää saisi alle 18-vuotiaasta lapsesta. Lapsilisää maksetaan sen kalenterikuukauden loppuun, jolloin lapsi täyttää 17 vuotta. 

Kokeile, miten pärjäisit kansalaisuuskokeessa