Sakkoja ja lupauksia

Syytöksiä esittäneitä osavaltioita oli 47 ja korvausvaatimuksia yhteensä 1,2 biljoonan euron eli 1 200 miljardin edestä, laski sanomalehti The New York Times.

Jos sosiaalisen median jättiläinen Meta olisi joutunut maksamaan koko siltä vaaditun laskun, se olisi vastannut likimain yrityksen arvoa. Facebookin ja Instagramin omistaja haastettiin oikeuteen riippuvuutta aiheuttavien ja haitallisten tuotteiden tarjoamisesta nuorille.

Metaa vastaan nostettujen oikeusjuttujen sumaa on verrattu oikeudenkäynteihin, joita 1990-luvulla käytiin suuria tupakkayh­tiöitä vastaan. Niissäkin arvioitiin tuotteiden haitallisuutta ja sitä, mitä yritysten johto asiasta tiesi mutta pimitti suurelta yleisöltä.

Oikeudenkäyntien seurauksena neljä suurinta tupakkayhtiötä maksoi noin 350 miljoonan nykyeuron korvaukset ja muutti merkittävästi esimerkiksi markkinointikäytäntöjään.

Oikeudenkäynneistä alkoi tupakoinnin suosion yhä jatkuva alamäki.

Sosiaalisen median palveluiden aiheuttamasta riippuvuudesta ja mielenterveydelle aiheutuvista ongelmista on keskusteltu pitkään, ja niistä on myös tutkimusnäyttöä.

Yhdysvalloissa teknologiafirmat väistelivät pitkään oikeusjuttuja vetoamalla sananvapauteen ja vuonna 1996 säädetyn lain pykälään. Se vapauttaa verkkosivustot ja -alustat oikeudellisesta vastuusta käyttäjiensä julkaiseman sisällön osalta.

Nykyisenkaltaisen internetin peruskivenä tunnettu säädös riitti aikansa pitämään sosiaalisen median omistajat poissa oikeussaleista. 2020-luvulla puolustus on alkanut murentua, kun syytteiden kärjeksi valittiin kuluttajansuoja ja yhtiöiden vastuu tuotteidensa haitallisten ominaisuuksien suunnittelusta.

Yhdysvalloissa vanhemmat, koulupiirit ja osavaltioiden oikeusministerit ovat nostaneet suurten sosiaalisen median alustojen omistajia vastaan jo tuhansia oikeusjuttuja haittavaikutuksiin vedoten. Tänä vuonna on saatu esimerkkejä uuden strategian tehosta.

Maaliskuussa 2026 Kalifornian alioi­keus määräsi Metan ja Youtuben maksamaan viiden miljoonan euron korvaukset naiselle, jolle palveluiden käytön katsottiin aiheut­taneen mielenterveysongelmia.

Oikeudenkäynnissä Metan johtaja Mark Zuckerberg joutui ensimmäistä kertaa vastaamaan valamiehistön edessä kysymyksiin, jotka koskivat hänen yhtiöidensä somepalveluiden turvallisuutta lapsille.

Elokuussa Meta hävisi Uudessa Meksikossa osavaltion nostaman oikeusjutun ja joutui maksamaan yli 800 miljoonan euron korvaukset kuluttajansuojan laiminlyönnistä.

Tappiot herättivät Metassa huolia, jotka saivat sen neuvottelupöytään oikeusjuttuja nostaneiden osavaltioiden kanssa. The New York Timesin selvityksen mukaan yhtiö oli kuitenkin pitkään haluton tekemään somepalveluihinsa muutoksia.

Loputonta selausta ja määräajoin katoavia viestejä on pidetty riippuvuuden avaintekijöinä. Löysän aikarajavalvonnan takia Facebookia ja Instagramia käyttää arvioiden mukaan miljoonia alaikäisiä. Joukossa on myös Metan oman 13 vuoden suositusiän alittavia lapsia.

Kuukausien neuvottelujen jälkeen Meta myöntyi elokuussa ja teki sopimuksen 47 osavaltion kanssa. Se lupasi muuttaa Facebookin ja Instagramin ominaisuuksia ja esitellä uudet ominaisuudet kuuden kuukauden kuluessa.

Uusia ikärajavalvonnan työkaluja saadaan Metan mukaan odottaa jopa vuosi. Ennen sitä on epäselvää, miten riippuvuutta vähentävien muutosten toteuttamista valvotaan.

Metan ennakoidaan asettavan aikarajoja alaikäisten somenkäytölle sekä suojaavan alaikäisiä tuntemattomien aikuisten lähettämiltä viesteiltä. Osana sopimusta Meta vaatii vastaavia rajoituksia myös Youtubelle ja Tiktokille.

Massiivisista korvausvaateista valtaosa suli pois neuvottelujen aikana. Meta maksaa osavaltioille yhteensä 14,7 miljardia euroa. Yhtiön vuoden 2025 liikevoitto oli 71,7 miljardia euroa.

Päätös kirvoitti pettyneitä reaktioita. Metan katsottiin ostaneen itsensä halvalla pälkähästä.

Kriitikoiden mukaan sosiaalisten median yhtiöitä toden teolla haastava ennakkopäätös jäi saamatta.

Vahingonkorvausten vähäpätöisyydestä kertoo myös se, että Metan osakkeiden arvo nousi sovittelupäätöksen jälkeen.

Somejätillä on edessään vielä tuhan­sien henkilövahinkoväitteisiin perustu­vien oikeus­juttujen suma, mutta se tuskin herättää yhtiössä samanlaista huolta kuin kymmenien osavaltioiden yhteisoperaatio.

Donald Trumpin hallinnon edustajat ovat syytelleet Eurooppaa liiasta sosiaa­lisen median säätelystä. EU:n digipalveluasetusta valvoo Euroopan komissio, tällä erää suomalaiskomissaari Henna Virkkunen (kok).

Säädöksissä kerrotaan esimerkiksi, miten lapsia tulisi suojella ja miten erilaisista mainostamisen tavoista ja suosittelujärjestelmistä tulee kertoa kuluttajalle.

Säädöksiin painostavia sakkoja on määrätty säästeliäästi: suurin somepalvelun maksama sakko on X-palvelun viime vuonna pulittama 120 miljoonaa euroa.

Suuren someyrityksen hetkeksi nurkkaan ajanut ennakkotapaus saatiin nyt aikaan Euroopan sijaan Metan kotikentällä. Tämä kuitenkin kannustaa eurooppalaisia sosiaalisen median sääntelijöitä, arvioi tutkija Matti Ylönen. Hän tutkii suurten teknologiayhtiöiden poliittista toimintaa.

”EU on ottanut aseman digitaalisen ympäristön sääntelyn edelläkävijänä. Valtaosa Yhdysvaltojen osavaltioiden Metalle esittämistä vaatimuksista heijastelee EU:n digipalveluasetuksen sääntöjä”, Ylönen sanoo.

Metan myöntyminen sovitteluratkaisuun rikkoo myös digitaalisen maailman jättiläisten rintamaa.

”Snapchatin omistava Snap, Youtube ja Tiktok eivät ole riemuissaan Metan tekemästä sopimuksesta ja siitä, että yhtiö yrittää saada samoja rajoituksia myös kilpailijoilleen.”

Metan sopimukset palveluidensa muuttamisesta koskevat Yhdysvaltoja.

”Odotamme Metalta vastaavia muutosesityksiä nyt Euroopan unionin suuntaan”, sanoi komissaari Henna Virkkunen suomalaisille toimittajille elokuussa Yhdysvaltojen sovitteluratkaisuihin viitaten.

Komissaarin mukaan Yhdysvalloissa ja Euroopassa käydään pohjimmiltaan samaa keskustelua sosiaalisen median ikärajavalvonnan pitävyydestä ja palveluiden koukuttavuudesta. Komission somepalvelujen ominaisuuksiin kohdistamia tutkintoja on arvosteltu hitaudesta.

Virkkunen vetosi siihen, että juridisesti pitävän näytön kerääminen on vaikeaa. Yhdysvalloissa nyt sovitteluihin johtaneet prosessit kestivät vuosia, hän sanoi.

Virkkusen mukaan somefirmat puolustavat hanakasti omaa bisnesmalliaan.

”Nämä ovat maailman suurimpia yhtiöitä ja niillä on erittäin suuret lakitiimit.”

Komissio valmistelee parhaillaan lakiesitystä, joka koskee sosiaalisen median ikärajoja.

Lakiesitys on Virkkusen mukaan tulossa ennen syyskuun loppua.

Sitoviin ikärajoihin liittyy haasteita ja kysymyksiä. Ikärajan ensimmäisenä käyttöön ottaneessa Australiassa monien nuorten on havaittu kiertävän rajoituksia.

Euroopan komission tilaamassa tuoreessa raportissa ei suositella sosiaalisen me­dian täyskieltoa lapsille.

Komission puheenjohtajalle Ursula von der Leyenille heinäkuussa luovutetussa raportissa alle 13-vuotiaiden suositellaan käyttävän so­siaalista mediaa vain vanhempiensa valvonnassa. Ikärajojen varmentaminen ja lapsille sopivan sisällön valvonta jäisi somealustoja pyörittävien yhtiöiden vastuulle.

Raportin luovutustilaisuudessa von der Leyen sanoi pitävänsä sen lähestymistapaa vakuuttavana.

Moni EU:n jäsenmaa ei ole jaksanut odottaa yleiseurooppalaista someikärajaa.

Kansallisia ikärajahankkeita on käynnissä esimerkiksi Ranskan, Italian ja Tanskan parlamenteissa. Arviot sopivasta somenkäytön ikärajasta pyörivät 15–16 vuodessa.

Myös Suomessa valmisteltiin lakia, joka olisi asettanut sosiaalisen median käytölle 15 vuoden ikärajan. Sosiaaliturvaministeri Karoliina Partanen (kok) on halunnut saada ikärajalain tehtyä vielä tällä hallituskaudella.

Budjettiriihessä hallitus kuitenkin päätti haudata hankkeen. Lain valmistelusta jäävät käteen hanketyöryhmän raportit, joissa on verkkokyselyillä kartoitettu lasten ja vanhempien kokemuksia sosiaalisesta mediasta.

Perussuomalaiset ei pitänyt ikärajalakia tarpeellisena. Puolueen puheenjohtaja Riikka Purra ihmetteli puolueen kesäkokouksessa Imatralla, miten ikärajalakiin pakatut toiveet somejättien suitsimisesta olisi voitu toteuttaa Suomesta.

Euroopan unionissa erittäin suurien verkkoalustojen kuten suurten somepalveluiden valvonta on keskitetty Euroopan komissiolle.

Kansallinen säätely ei voi ohittaa digipalveluasetusta, joten Suomella tai muillakaan jäsenmailla ei ole valtaa painostaa Metaa tai Tiktokia yhtään mihinkään.

Kansallisen lain hoputtaminen ennen EU-linjauksen saamista kuulostaa lähinnä äänestäjien somehuoliin vetoamiselta.

”Kansallisella lainsäädännöllä ei tavoiteltu mahdollisuutta valvoa tai rangaista alaikäisiä somen käytöstä tai näiden vanhempia lastensa valvonnan laiminlyömisestä”, sanoo sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikkö Taneli Puumalainen. Hän johtaa työryhmää, joka koskee lasten ja nuorten suojelua sosiaalisen median haitoilta.

Käytännössä kansallisen tason ikäraja olisi vain lain statuksella kuorrutettu suositus.

Miksi kansallista ikärajalakia sitten ylipäätään valmisteltiin? Miksi sellaisia yhä tavoitellaan useissa EU-maissa?

”EU on lainsäätäjänä hidas. Mahdollisten muutosten voimaan saamisessa kestää todennäköisesti vuosia”, Puumalainen sanoo.

Hän pitää kansallisia lakihankkeita reak­tiona 2020-luvulla nopeasti voimistuneeseen huoleen sosiaalisen median haittavaikutuksista nuorille käyttäjille.

Lakihankkeiden avulla lastensuojelun tarpeista on voitu käydä keskustelua.

”Kansalliset hankkeet vaikuttavan kirittäneen EU:ta kehittämään koko Eurooppaa koskevaa sääntelyä.” 

Juttua varten on haastateltu myös sosiaalineuvos Marjo Maljaa sosiaali- ja terveysministeriöstä.