Nuoret mestarit

Kolme nuorta perussuomalaista sai vaaleissa kansanedustajan paikan ja Tiktok-tähden tittelin. Se johtuu siitä, että muut ovat kädenlämpöisiä, yksi heistä sanoo.

Perussuomalaiset
Teksti
Milka Valtanen
Kuvat
Marjo tynkkynen
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Perjantaina 14. huhtikuuta Joakim Vigelius seisoi eduskunnan tyhjässä täysistuntosalissa ja kuvasi itseään.

”Tiedätkö mitä mulla on tässä taustallani?” hän kysyi.

”Oikea vastaus on paitsi Suomen eduskunta, niin myös suomalaisten keskuudessa kolmanneksi suosituin leikkauskohde”, hän vastasi itselleen.

Oli 26-vuotiaan Vigeliuksen neljäs työpäivä eduskunnassa. Hän oli aloittanut ensimmäisen kautensa perussuomalaisten kansanedustajana kieltäytymällä edustajien taksiedusta. Niin olivat tehneet kaksi muutakin perussuomalaista, ensimmäisen kauden edustaja, 27-vuotias Miko Bergbom ja toisen kauden kansanedustaja Sebastian Tynkkynen, 34.

Kollegat muista puolueista olivat arvostelleet heitä moraalinvartijoiksi.

”Ex-ministeri ihmettelee perussuomalaisten taksikorttipuheita”, Ilta-Sanomat otsikoi. Vigelius liitti ruutukaappauksen jutusta Tiktok-videoonsa.

”On hieman ihmeellistä”, hän sanoi. Heitä kritisoitiin siitä, että he eivät halunneet kansanedustajien taksikortteja, vaikka samaan aikaan puhuttiin julkisista leikkauksista.

”Miten te kuvittelette, että tavallinen suomalainen, joka ei saa seitsemän tonnin palkkaa tai kahden tonnin kulukorvausta verottomana (- -), miten te kuvittelette, että he on valmiita luopumaan, jos päätöksentekijät tässä salissa ei oo valmiita luopumaan mistään?”

”Nuoret Tiktok-tähdet menossa läpi Pirkanmaalla”, Ilta-Sanomat uutisoi vaali-iltana 2. huhtikuuta.

”Nuoret Tiktok-tähdet rynnistivät perus­suomalaisten riveistä edus­kuntaan”, Helsingin Sanomat kertoi 3. huhtikuuta.

Perussuomalaiset oli onnistunut vaaleissa. Saanut 46 paikkaa, siis toiseksi eniten kansanedustajia. Joukossa oli ”paljon influensseri-tyyppisiä henkilöitä”. Näin politiikan tutkimuksen yliopistonlehtori Emilia Palonen sanoi Ylen aamussa 11. huhtikuuta. Hän ja poliittisen historian professori Vesa Vares pitivät ilmiötä kiinnostavana.

Miten tällaisella taustalla ajetaan puoluei­den ja kansalaisten asiaa, he pohtivat. Miten ryhmä pysyisi kasassa, kun siihen oli nyt noussut näitä niin sanottuja influenssereita?

Sellaisia, kuin Joakim Vigelius. Tai Miko Bergbom tai Onni Rostila. Nuoria ihmisiä, joita toiset nuoret ihmiset seuraavat internetissä. Vigelius ja Bergbom valittiin eduskuntaan Pirkanmaalta yli 10 000 äänellä, Rostila Uudeltamaalta yli 5 000 äänellä.

He olivat kommentoineet aktiivisesti asioi­ta Twitterissä ja Facebookissa ja puhuneet potentiaalisille äänestäjille videoilla kiinalaisessa Tiktok-sovelluksessa ja Youtubessa.

Torstaina 13. huhtikuuta Rostila haastatteli uudessa työhuoneessaan Vigeliusta Youtube-kanavalleen. Kanava käsittelee politiikkaa ja sen nimi on Asian oikea laita.

”Otetaan vielä tähän vaalituloksen uutisointiin muutamat kommentit, jotka itse asiassa liittyy nimenomaan tähän sinun ja Mikon tulokseen”, Rostila juonsi.

Puvut päällä, tukat kammattuina ja valkoisen kauluspaidan ylin nappi auki he näyttivät enemmän kokoomusnuorilta kuin perinteisiltä perussuomalaisilta.

He istuivat sohvalla vakavina ja asiallisen oloisina, vaikka kummankin suupieli vähän nyki.

”Eli Helsingin Sanomat uutisoi tietynlaisena ilmiöjuttuna siitä, että kuinka nyt erityisesti niin sanotut Tiktok-persut oli näiden vaalien ilmiö. Miten itse näet tän uutisoinnin ja olet siihen suhtautunut?” Rostila kysyi Vigeliukselta.

”Tietysti se on kiva, että media tekee huomioita”, tämä vastasi.

”Mutta onhan se todella laiskaa se analyysin taso.”

Niihin aikoihin kun Joakim Vigelius kävi lukiota Ylöjärvellä, Syyriassa, Afganistanissa ja Irakissa sodittiin. Isis, kuolema ja kuivuus ajoivat Eurooppaan satojatuhansia pakolaisia. Vastaanottokeskukset täyttyivät Suomessa asti: yli 30 000 turvapaikanhakijaa vuonna 2015.

Se oli Vigeliukselle yksi ”herättelevä hetki”. Hän alkoi suhtautua maahanmuuttoon kriittisesti, politiikka alkoi kiinnostaa.

”Turvapaikkajärjestelmä ei enää palvellut vain hädänalaisia, vaan myös järjestelmän hyväksikäyttäjiä. Se avasi silmiä”, hän sanoo.

Seuraavana vuonna Britannia erosi EU:sta ja Yhdysvaltain presidentinvaalit voitti Donald Trump. Yliopistojen kampuksilla Britanniassa, Yhdysvalloissa ja Kanadassa keskusteltiin kolonialismista, identiteetistä ja intersektionaalisesta feminismistä.

Vigelius seurasi ja ihmetteli.

”Että minkälaisia riitoja, ihmeellisiä keskusteluita, käsitteitä ja ajatuksia sieltä oikein kumpuaa.”

Kun hän oli päässyt armeijasta ja aloittanut valtio-opin opinnot Tampereen yliopistossa, ulkomaisten kampusten termejä käytettiin jo Suomessakin. Samoja uusia ismejä alkoi vuoden 2019 eduskuntavaalien alla tulla vastaan suomalaisessa politiikassakin. Se oli toinen herättelevä hetki. Vigeliukselle alkoi selvitä, että perussuomalaiset voisi olla hänelle vaihtoehto.

Vaalikojuilla Tampereen Keskustorilla puolueen puheenjohtaja Jussi Halla-aho tuli sattumalta tervehtimään Vigeliusta ja tämän kaveria.

”Hän yhtäkkiä tuli siihen ja rupes jutustelemaan nuorten miesten kanssa. Sanoin hänelle, että en tiedä vielä, että äänestänkö perussuomalaisia, mutta toivon, että menestytte vaaleissa.”

Vigelius äänesti perussuomalaisia. Hän alkoi myös keskustella aktiivisesti Twitterissä. Siellä huomasi nopeasti, mihin porukkaan kuului, ketkä hyökkäsivät ja ketkä puolustivat. Hän liittyi perussuomalaisten puolueeseen ja nuorisojärjestöön.

Joakim Vigelius (toinen oik.) elämänsä kolmannessa täysistunnossa.

Joakim Vigelius on perussuomalaisten nuorisojärjestön väistyvä puheenjohtaja, Tampereen kaupunginvaltuutettu ja Pirkan­maan hyvinvointialueen aluevaltuutettu.

Vuoden 2023 eduskuntavaalien aikaan hänellä oli videopalvelu Youtubessa reilu 6 000 seuraajaa ja Tiktokissa 3 000–4 000. Ei siis esimerkiksi 12 miljoonaa seuraajaa, kuten vaikkapa Hydraulic Press Channellilla. Se on suosituimpia suomalaisia Tiktok-tilejä ja julkaisee videoita, joilla hydraulipuristin litistää erilaisia esineitä.

Vigeliuksen mielestä Tiktok-tähden titteli johtuu siitä, että ennen vaaleja perussuomalaiset nousi nuorten suosikkipuolueeksi. Yhden tutkimuksen mukaan joka kolmas Tiktokia käyttävistä 15–29-vuotiaista kannatti perussuomalaisia.

”Kaiken tämän uutisoinnin jälkeen on tavallaan kaikista helpoin analyysi sanoa, että kun nuo nuoret miehet perussuomalaisista nyt saivat paljon ääniä, niin se on se Tiktok.”

Hänestä influensseripuheet antavat heistä kuvan sisällöntuottajina, jotka kuvaavat arkeaan, tekevät tanssivideoita ja kaupallisia yhteistöitä.

Vigeliuksen kanavilla ei ole viihdettä tai edes litistyviä esineitä. Siellä on politiikkaa. Samoja teemoja, kuin esimerkiksi puolueen puheenjohtaja Riikka Purralla.

Vigeliuksen mielestä muut puolueet eivät osaa puhutella yleisöjä.

Esimerkiksi vasemmistoliiton Minja Koskela ja Sdp:n Ville Merinen tosin tekivät näkyvät vaalikampanjat sosiaalisessa medias­sa ja tulivat valituiksi. Sdp:n puheenjohtaja Sanna Marinista tehtiin vaalikauden aikana Instagram-pääministeriä. Vaaleissa Marin haki vastakkainasettelua puhumalla arvovaaleista ja teki selvää pesäeroa perussuomalaisiin.

Mutta Vigeliuksen mukaan puolueet eivät osaa erottua toisistaan tarpeeksi.

”Tehdään kädenlämpöisiä asioita, ja se ei pure”, hän sanoo.

”Poliitikoille, joilla ei ole enää mitään aatteen paloa tai suuria visioita, jotka väistää kysymyksiä – kyllä sille on tosi vaikea löytää tilaa sosiaalisen median alustalla. Tiktok erityisesti ei onnistu.”

Perussuomalaiset pärjää, koska ihmiset haluavat kuulla suoraa puhetta arvoista, Vigelius sanoo.

”Mitä sä edustat? Ja myös sitä vastakkainasettelua. Sitä, että jos sun pitää valita näiden kahden väliltä, niin kummasta leikkaat?”

Vigeliuksen suosituimpia Youtube-vi­deoita on katsottu yli 20 000, jopa yli 50 000 kertaa: ”Opettaja haukkui rasistiksi vaalipaneelin jälkeen”, ”Kehitysmaita tuetaan, suomalaisilta leikataan”, ”SDP: Rohkeutta olla lompakollasi”.

Yksittäiset Tiktok-videot ovat saaneet yli satatuhatta näyttöä. Sellaiset, joilla Vigelius puhuu demarien populismista, perussuomalaisten vaalimainosten polttamisesta, taksikorteista tai julkisen talouden velkaongelmasta.

Ei hän puhu erityisesti nuorille, mutta hän puhuu siellä missä nuoret ovat.

”En kiellä sitä, etteikö sosiaalinen media vaikuttaisi suosioon. Mutta esimerkiksi Tiktok on pitkälti työväline. Kyllä se, mikä nuoriin iskee, on ne arvot ja politiikka. Mitä tuodaan esille, millaisia kysymyksiä.”

Nuoriin iskevät Vigeliuksen mukaan sellaiset kysymykset kuin bensan hinta tai ruotsin kieli pakollisena oppiaineena. Joku voi pitää niitä pieninä asioina, mutta nuorilla on niihin selkeä ja konkreettinen suhde.

”Perussuomalaisille aina naureskellaan, että öhö öhö, koska se bensan hinta nyt laskee. Mutta kyllä se niitä mopopoikia ärsyttää, että jakeluvelvoitteen ja sitä myötä bensan hintaa nostetaan.”

Millaista on olla avoimesti perussuomalainen Tampereen yliopistossa, vielä feministiseksi julistautuneessa ainejärjestössä?

Helpompaa kuin luulisi, Vigelius sanoo.

Vigelius tietää omasta ainejärjestöstään kokoomuksen, Sdp:n, vihreiden ja keskustan jäseniä. Julkisesti perussuomalaisiakin on, pari kolme. Ja sitten on jonkin verran ”piilopersuja”, niitä, jotka ”kuiskuttavat korvaan, mutta eivät uskalla ääneen sanoa, koska mainehaitta”.

Näitä piilopersuja on Suomessa paljon enemmän kuin vaalituloksesta voisi päätellä, Vigelius uskoo. Ihmisiä, jotka vastustavat maahanmuuttoa, EU:n tukipaketteja, pakkoruotsia ja Suomen ilmastotavoitteita, mutta eivät kuitenkaan äänestä ainoaa puoluetta, joka on samaa mieltä heidän kanssaan. Kysymys kuuluu, miten perussuomalaiset saisi koottua nämä ihmiset taakseen.

”Se on se vaikea kysymys. Puolue on koko paketti. Sen mukana tulevat niin hyvät kuin huonotkin puolet, ihmiset joista tykätään, mutta myös ne, joiden ylilyöntien myötä koko puolueen imago kärsii.”

Puolueen suosio nuorten keskuudessa kertoo kuitenkin Vigeliuksen mukaan siitä, että perussuomalainen politiikka on normalisoitumassa.

Nuorille äänestäjille ps ei tarkoita Timo Soinia ja Tony Halmetta, vaan Jussi Halla-ahoa ja Riikka Purraa.

”Suurella todennäköisyydellä en olisi liittynyt siihen puolueeseen, joka perussuomalaiset oli 2011”, Vigelius sanoo.

Hänelle perussuomalaisista tuli vaihtoehto sen jälkeen, kun Jussi Halla-aho nousi puolueen johtoon vuonna 2017. Silloin tuntui, että puolueen politiikkaan tuli sutkauttelun sijaan substanssia.

Vuonna 2020 perussuomalaiset myös lakkautti nuorisojärjestönsä, jonka aktiivit olivat tunnustautuneet etnonationalisteiksi ja varapuheenjohtaja fasistiksi. Uuden, samana vuonna perustetun Perussuomalaisen nuorison ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Miko Bergbom. Uudistetusta nuorisojärjestöstä ei ole kuulunut rotuoppipuheita.

Enää perussuomalaisista ei voi puhua kuten vuoden 2011 jytkyn jälkeen: protestiää­nien tuotteena, joka pian katoaisi puoluekentältä.

”Nyt on kuitenkin neljännet eduskuntavaalit käyty ja puolue on suurempi kuin koskaan. Ei se ole enää protesti, vaan me olemme aidosti uskottava vastavoima ja tarjoamme ratkaisuja sekä omaa vaihtoeh­toamme politiikkaan.”

Seuraavan hallituksen tärkeimpiä tehtäviä on julkisen talouden tasapainottaminen. Vigelius ei halua korottaa veroja eikä leikata koulutuksesta tai sosiaali- ja terveyspalveluista, vaan niin sanotuista toissijaisista leikkauskohteista. Sellaisista kuin kehitysapu, hallinto, Yleisradio, puoluetuet, maahanmuutto ja kotouttaminen. Maahanmuutto ei tosin ole vain talous- vaan myös turvallisuuskysymys.

Tämä on myös puolueen kynnyskysymys hallitusneuvotteluissa.

”Mä olen sanonutkin sitä, että perussuomalaiset on valmiita tarjoamaan siihen kaikkia keinoja.”

Ei siis pelkkiä pehmeitä keinoja, kuten sosiaalipolitiikkaa ja kotouttamista, vaan ”myös niitä ennaltaehkäiseviä keinoja”: maahanmuuton ehtojen kiristämistä, tarvittaessa pakkopalautuksia.

”Pitää korostaa sitä, että vaikka me puhutaan näistä kovista keinosta, me puhutaan niistä pitkälle sen takia, että muuten niistä ei puhuisi kukaan.”