Uhkailua ja kiristystä

Presidentti Donald Trump ja hänen hallintonsa haastavat perinteistä vallan kolmijakoa. Sen seurauksena Yhdysvaltain oikeuslaitos on ennennäkemättömän hyökkäyksen kohteena.

Hallinto käy taistelua kolmella rintamalla.

Kongressissa republikaanit yrittävät ajaa läpi lainsäädäntöä, joka rajoittaisi tuomareiden valtaa ja veisi rahoitusta liittovaltion oikeusistuimilta. Lakialoitteilla on yritetty nostaa jopa virkasyytteitä tuomareita vastaan.

Trump kiristää myös häikäilemättömästi lakitoimistoja.

Hän on antanut presidentin asetuksia, joilla on estetty yksittäisten lakifirmojen työntekijöiden pääsy liittovaltion rakennuksiin. Niillä on myös kielletty liittovaltion työntekijöitä olemasta missään yhteydessä kyseisiin toimistoihin.

Syyksi on riittänyt se, että toimisto on edustanut Trumpin poliittisia vastustajia tai ajanut lakihankkeita, joita presidentti ei kannata.

Asetusten seurauksena juristit eivät pysty edustamaan asiakkaitaan liittovaltion tuomioistuimissa. Monet isot toimistot ovat joutuneet nöyrtymään Trumpin edessä.

Lisäksi Trump on lietsonut vihaa tuomareita kohtaan lausunnoillaan ja somepäivityksillään Truth Social -palvelussaan. Oikeistolaiset influensserit ovat antaneet sivustatukea paljastamalla tuomareiden kotiosoitteita ja perhetietoja.

Vihakampanjan seurauksena liittovaltion sheriffi on joutunut varoittamaan useita tuomareita heihin kohdistuneesta kohonneesta vaarasta.

On kuitenkin tärkeää nähdä, ettei kyse ole vain yksittäisistä tuomareista, sanoo Turun yliopiston John Morton -keskuksen tutkijatohtori Oscar Winberg.

”Hallinto yrittää luoda kuvaa, että oikeusvaltioon ei voi luottaa, oikeusjärjestelmään ei voi luottaa – ainoastaan presidenttiin voi luottaa”, hän sanoo.

Kyse on Winbergin mukaan klassisesta autoritäärisestä viestinnästä.

Tuomareihin kohdistuvan mustamaalauskampanjan keskipisteenä on arvostettu, pitkän uran tehnyt liittovaltion tuomari James Boasberg.

Hän määräsi maaliskuussa 2025 jengirikollisiksi väitettyjen venezuelalaisten karkotuslennot El Salvadoriin keskeytettäviksi. Trumpin esikunta ei totellut määräystä.

Maaliskuun lopussa Boasberg määräsi hallintoa säilyttämään kansallisen turvallisuuden johtohahmojen ylläpitämän Signal-ryhmän viestit. Ryhmään oli lisätty vahingossa The Atlantic -lehden päätoimittaja.

Presidentti on haukkunut Boasbergiä ”radikaalivasemmistolaiseksi hulluksi”, joka ”haalii” kaikki Trump-tapaukset itselleen. Tosiasiassa tapaukset jaetaan sattumanvaraisesti, jotta varmistetaan niiden tasainen jakautuminen tuomareiden kesken.

Kaksi päivää sen jälkeen, kun Boasberg yritti peruuttaa vankilennot, äärioikeistolainen vaikuttaja Laura Loomer hyökkäsi hänen perhettään vastaan.

Sekä Loomer että Elon Musk jakoivat X:ssä Boasbergin tyttären valokuvan. Loomer valehteli, että tytär auttaa maassa laittomasti olevien rikollisjengien jäseniä.

Uutistoimisto Reutersin selvityksen mukaan sosiaalisessa mediassa ja oikeistolaisilla keskustelupalstoilla on julkaistu helmikuusta 2025 lähtien yli 600 viestiä, joissa on otettu kohteeksi Trumpia haastaneiden tuomareiden perheenjäsenet. Musk on uudelleenjulkaissut näitä viestejä X:ssä, jossa niitä on katsottu yli 200 miljoonaa kertaa.

Boasberg ja monet muut tuomarit ovat joutuneet vahvistamaan turvajärjestelyitään.

Häirintä on toistaiseksi jäänyt uhkailujen ja kiusanteon tasolle. Tuomareiden koteihin on esimerkiksi lähetetty pizzoja. Kyseessä on klassinen internet-ajan jäynä, mutta nyt sillä halutaan myös viestiä uhasta: tiedämme missä asut.

Oikeusoppineet ovat erittäin huolestuneita tuomareihin kohdistuvan vihapuheen määrästä. Tarvitaan vain yksi mielen­­­ter­veysongelmainen aseenkantaja ja tragedia on valmis.

Tutkijatohtori Oscar Winberg muistuttaa Trumpin ensimmäisen kauden puheiden seurauksista.

”Hän hyökkäsi rajusti mediaa vastaan: siitä innoittuneena häiriintynyt ihminen lähetti putkipommin CNN:n toimitukseen.”

Mutta vaikka väkivaltaa ei ole vielä nähty, oikeusvaltio ja demokratia ovat kriisissä, Winberg sanoo.

”Jos tuomareiden pitää muuttaa elämäntapojaan ja parantaa turvajärjestelyitään, se ei ole millään tapaa normaalia ja vahinko on jo tapahtunut.”

James Boasberg ei ole antanut uhkailujen vaikuttaa työhönsä.

Koska hänen määräystään venezuelalaisten palauttamisesta Yhdysvaltoihin ei noudatettu, hän on uhannut nostaa syytteen hallinnon virkamiehiä vastaan oikeuden halventamisesta.

”Mutta vaikka päätös olisi hallinnolle epäedullinen, Trump kertoisi kannattajilleen, että hän oli oikeassa ja kyseessä olikin itse asiassa voitto”, Winberg sanoo.

Tämä on ollut presidentti Trumpin ja hänen turvallisuusneuvonantajansa Stephen Millerin onnistunut strategia: he kiistävät kerta toisensa jälkeen totuuden ja tulkitsevat oikeusistuimien ratkaisuja täysin nurinkurisesti.

Vaikka republikaaneilla on enemmistö kongressissa, se on niukka. Siksi tuomioistuimien vallan vähentäminen lainsäädännön avulla on keinoista epävarmin.

Edustajainhuoneen republikaanit ovat tehneet aloitteita tuomareiden erottamiseksi. Määräenemmistövaatimusten takia kongressista ei kuitenkaan löydy riittävästi poliitikkoja, jotka lähtisivät kannattamaan näitä ehdotuksia.

”Kongressi ei ylipäätään ole tällä hetkellä tärkeä pelaaja, koska se on vapaaehtoisesti luovuttanut valtaansa Trumpille”, Winberg sanoo.

Edustajainhuoneen puhemies Mike Johnson ja oikeusvaliokunnan puheenjohtaja Jim Jordan ovat valmistelleet tuomareiden valtaa karsivia esityksiä.

Edustajainhuone hyväksyikin huhtikuun 9. päivä lain, jolla rajoitetaan liittovaltion tuomareiden oikeutta antaa valtakunnallisesti kattavia kieltäviä tuomioita, vaikka ratkaisulla olisi vaikutuksia koko maahan.

Lain on kuitenkin mentävä läpi myös senaatissa, jossa voimasuhteet ovat vain 53–47 republikaanien hyväksi. Läpimeno vaikuttaa erittäin epätodennäköiseltä.

”Tämä on enemmänkin symbolinen ele. Näytetään, että seistään Trumpin takana, vaikka mikään ei muutu.”

Ensimmäisenä suurista lakitoimistoista taipui Paul Weiss.

Toimisto on ajanut maineikkaan historiansa aikana rotuerottelun purkamista, kuolemanrangaistuksen vastustamista ja puolustanut seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia.

Paul Weissin pääjohtaja Brad Karp on tukenut demokraatteja. Hän auttoi keräämään miljoonia dollareita Kamala Harrisin presidentinvaalikampanjaan. Jos Harris olisi voittanut, Karp olisi ollut ykkösehdokkaita Yhdysvaltain oikeusministeriksi.

Vielä maaliskuun alussa Karp yritti koota Yhdysvaltain mahtavimpia lakitoimistoja yhteiseen rintamaan presidenttiä vastaan. Hänen yrityksiinsä vastattiin hiljaisuudella.

Trump antoi Paul Weissia koskevan määräyksen maaliskuun puolivälissä. Määräyksen mukaan lakitoimiston työntekijät olivat uhka kansalliselle turvallisuudelle.

Pian sen jälkeen Karp nöyrtyi ja pyysi audienssia Valkoiseen taloon. Hän lupasi lahjoittaa 40 miljoonan dollarin edestä ilmaista lakityötä Trumpin ajamille hankkeille. Vastineeksi Trump kumosi Paul Weissiä koskevan asetuksen.

”Kansallisesta turvallisuudesta ei koskaan ollut kyse: tämä oli pikemminkin gangsterimainen tapa sanoa, että hieno lakitoimisto teillä täällä, harmi jos sille tapahtuisi jotain”, Oscar Winberg sanoo.

Kahdeksan muuta lakifirmaa on tehnyt vastaavanlaisen diilin presidentin kanssa. Yhteensä Trumpille on luvattu pro bono -työtä lähes miljardin dollarin edestä.

Winbergin mielestä olisi naiivia uskoa, että nyt tehdyt sopimukset riittävät.

”Sama kuvio nähtiin esimerkiksi silloin kun Columbian yliopisto suostui Trumpin ehtoihin. Heti tuli yhdeksän ehtoa lisää.”

Ilmaistyön luonteesta on jo syntynyt kiistaa. Lakitoimistot kuvittelivat sitoutuneensa epäpoliittiseen työhön, joka olisi linjassa toimistojen normaalien pro bono -palveluiden kanssa. Tällaista työtä olisi esimerkiksi veteraanien auttaminen.

Trump on sen sijaan antanut ymmärtää, että hän soveltaa tehtyjä sopimuksia niin kuin parhaaksi katsoo. Diilin tehneiden firmojen lakimiehiä voitaisiin lähettää vaikkapa hallinnon tehokkuusviraston Dogen tai oikeusministeriön avuksi.

Neljä toimistoa on nostanut oikeusjutun presidentin asetuksia vastaan.

Yksi niistä on Susman Godfrey. Se auttoi Dominion Voting Systems -yhtiötä saamaan Fox-mediakonsernilta valtavan 787,5 miljoonan dollarin korvauksen vuoden 2020 vaaleja koskevista valheista.

Trumpin asetuksen mukaan ”Susman johtaa pyrkimyksiä käyttää Yhdysvaltain oikeusjärjestelmää aseena ja heikentää Yhdysvaltain vaalien laatua.”

Susmanin kamppailu on yhä kesken.

Asianajotoimisto Perkins Coie sai sen sijaan selkeän voiton, kun liittovaltion tuomari päätti toukokuussa, että Trumpin maaliskuinen toimistoa koskeva määräys oli perustuslain vastainen.

Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun liittovaltion tuomari esti pysyvästi Trumpin hallintoa panemasta täytäntöön määräystä, jolla se rankaisisi asianajotoimistoa.

”Varmasti nekin toimistot, jotka suostuivat Trumpin ehtoihin, haluavat saada tällaisia selkeitä ratkaisuja tuomareilta”, Winberg sanoo.

Hän näkee selkeän trendin: lakiasiaintoimistot, joita vastaan Trump hyökkää, ovat jollain tavoin kytköksissä tämän vihollisiin tai ihmisiin, joita tämä pitää vihollisinaan. Toimistoilla on ollut yhteyksiä esimerkiksi Hillary Clintoniin, entiseen oikeusministeriön erikoistutkijaan Jack Smithiin ja Robert Muelleriin, joka johti tutkintaa Venäjän yrityksistä vaikuttaa vuoden 2016 presidentinvaaleihin.

”Tällä yritetään luoda pelon ilmapiiriä. Ei kannata tehdä yhteistyötä henkilöiden kanssa, joille Trump kantaa kaunaa.”