Kuinka käy elokuvaperinnön?

Kevään aikana työntekijät huomasivat, että viraston monia toimintoja ajetaan kiihtyvällä vauhdilla alas.

Yllätyksenä se ei tullut. Viime vuonna juuri ennen joulua opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) oli tiedottanut, että Kansallinen audiovisuaalinen instituutti eli Kavi yhdistetään Taiteen edistämiskeskukseen.

Kavin ja Taiken yhdistämistä oli kaavailtu jo pitkään. Tehostamiseksi kuvailtu muutos on osa OKM:n Sivistyshallinto 2030 -hanketta, jossa yksitoista hallinnonalan virastoa yhdistetään viideksi virastoksi.

Nyt kun asia oli virallista, alkoi tapahtua.

Jo ennen vuodenvaihdetta Kavi muutti pienempiin tiloihin. Työntekijät, myös tutkijat, menettivät omat huoneet.

Muuttoaikataulu oli mahdoton. Kirjoja pakattiin vapaa-ajalla viikonloppuna. Eläkkeelle jäänyt työntekijä tuli auttamaan.

Johtoryhmän kokouksessa ihmeteltiin, miksi uutta kirjastonhoitajaa haettiin vain määräaikaisena, kun edellinen jäi eläkkeelle. Uusien kirjojen tilaaminenkin kiellettiin. Näistä pääteltiin, että kirjastolla ei taida olla tulevaisuutta.

Kavin rahoitus on ollut alamäessä jo pitkään. 2010-luvulla se laski roimasti, peräti 21 prosenttia vuodesta 2013 vuoteen 2018. ­Rahoitusta on nostettu pahimmasta kuopasta, mutta indeksikorjattuna se on selvästi kymmenen vuoden takaisen tason alapuolella.

Avoimia virkoja on useita, säästöpaineissa niitä ei enää ole täytetty. Jotkut ovat olleet avoinna vuosia. Nyt leikkauspaine kohdistuu myös toimintoihin, joiden kiinteistä kuluista ei voi tinkiä: arkistointiin ja arkistojen säilyttämiseen.

Kavin keskeiset tehtävät ovat suomalaisen audiovisuaalisen kulttuuriperinnön säilöminen ja mediakasvatus. Audiovisuaa­lisella kulttuuriperinnöllä tarkoitetaan elokuvaa, televisiota ja radiota.

Yleisradiolla on lakisääteisiä arkistointitehtäviä, mutta ylivoimaisesti suurin tehtävä on Kavin harteilla. Kaupallisilla toimijoilla ja tekijänoikeuksien haltijoilla ei ole minkäänlaisia velvoitteita töidensä säilyttämiseen jälkipolville.

Jos vanhempi suomalainen elokuva halutaan laadukkaaseen esityskuntoon, restau­roinnista vastaa Kavi. Viraston Elonet+-palvelussa on katsottavissa ilmaiseksi satoja elokuvia, kuten teräväpiirtoentisöidyt Talvi­sota ja Valkoinen peura.

Kavia voi kutsua hieman juhlallisesti kansakunnan muistiksi. Tallessa on viimeiset reilut sata vuotta niitä medioita, joiden parissa on vietetty eniten aikaa.

Talon sisällä kriisin koetaan alkaneen siitä, kun tohtori Riitta Vanhatalo nimitettiin johtajaksi 2022.

Vanhatalo oli Kotiseutuliiton toiminnanjohtaja, jolla oli taustaa Ylen toimittajana ja radiotoimittajien esihenkilönä. Valinta näytti ohittavan hakuilmoituksen kriteerit.

Kavia läheltä tai sisältä katsovien piirissä syntyi ikäviä johtopäätöksiä. Virastojen pitkään puhuttu, vielä lukkoon lyömätön yhdistäminen häämötti edessä. Oliko Vanhatalo valittu suorittamaan leik­kauksia ja alasajoa? Oliko hän OKM:n päät­täjien silmin sopivin, koska hänellä nimenomaan ei ollut minkäänlaisia yhteyksiä Kavin väkeen tai sidosryhmiin?

Työntekijöille selvisi, että Vanhatalo on mukava ihminen, jolla ei vain ole Kavin toimialan tuntemusta.

Asetelma oli erikoinen: Vanhatalon alaisina jatkaneet kaksi apulaisjohtajaa Mikko Kuutti ja Leo Pekkala olivat myös hakeneet johtajan paikkaa. Viimeisessä hakuvaiheessa oli mukana myös Kavin ulkopuolinen hakija, tutkija Outi Hupaniittu.