Hallitus muutti linjaansa ja päätti miljardiluokan veronkevennyksistä – ”Millään pienillä liikkeillä myönteistä sysäystä ei saada aikaan”

Vielä maaliskuussa valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) pohti, että veronalennukset voisi sitoa investointien ja talouskasvun kehitykseen. Veroja kevennetään kuitenkin ehdoitta.

kehysriihi
Teksti
Robert Sundman
5 MIN

Kehysriiheen kokoontunut Petteri Orpon (kok) hallitus päätti miljardiluokan veronkevennyksistä. 

Hallitus sopi kevätneuvottelussaan tuttuun tapaan julkisen talouden suunnitelmasta seuraavalle nelivuotiskaudelle, minkä lisäksi ministerit tekivät myös laajempaa puolivälitarkastelua talouspolitiikan suhteen. 

Riihen päätteeksi toimittajien eteen saapuneen johtonelikon viesti oli kovin erilainen kuin vielä vuosi sitten. Viime keväänä hallitus päätti noin kolmen miljardin euron leikkaus- ja veronkiristyskokonaisuudesta, sillä se halusi hillitä velkaantumista ja välttää EU:n liiallisen alijäämän menettelyn eli niin kutsutun ”finanssipoliittisen tarkkailuluokan”.

Nyt puheet veronkiristysten tarpeellisuudesta olivatkin vaihtuneet puheiksi veronalennusten tarpeellisuudesta – talouskasvun nimissä. 

”Hallitukselle on ollut selvää, ettei millään pienillä liikkeillä myönteistä sysäystä saada aikaan”, pääministeri Orpo perusteli. 

Valtiovarainministeri Riikka Purran (ps) mukaan globaalin talouden epävarma tilanne ja kauppasodan uhka patistavat hallitusta tekemään kasvun eteen kaiken sen, mihin se voi omilla toimillaan vaikuttaa. 

”Sehän oli suorastaan veroalemoukari!” Purra kirjoitti viestipalvelu X:ssä tiedotustilaisuuden jälkeen. 

Hallituksen veronkevennysten hintalappu liikkuu kahden miljardin euron tuntumassa. 

Työtulovähennyksen lapsikorotusta kasvatetaan, yritysten avainhenkilöiden lähdevero alennetaan 25 prosenttiin ja takaisin Suomeen muuttaville kansalaisille toteutetaan uudenlainen verokannustin. 

Hallitus päätti myös keventää pieni- ja keskituloisten palkkaverotusta sekä alentaa ansiotuloverotuksen korkeimmat marginaaliveroasteet 52 prosenttiin. 

Tuloverotuksen marginaaliveroasteita tai -prosentteja ei suoraan määritellä verolainsäädännössä. Kyseessä on vero, joka menee lisätulosta palkan kasvaessa. Käytännössä nyt korkeimmat marginaaliveroasteet ovat liikkuneet 59–60 prosentin tuntumassa.

Koko kevään julkisessa keskustelussa pyörinyttä perintöveroa ei poisteta tai korvata luovutusvoittoverolla, mutta sen alaraja nostetaan 20 000 eurosta 30 000 euroon. Lahjaveron alaraja puolestaan nousee 7 500 euroon. 

Esimerkiksi ruuista ja lääkkeistä kannettava 14 prosentin arvonlisävero laskee 13,5 prosenttiin.  

Yrityksien maksamaa yhteisöveroa hallitus puolestaan pienentää vuoden 2027 alusta kahdella prosenttiyksiköllä 18 prosenttiin. Tänä vuonna matalampi yhteisöverokanta Euroopan unionissa oli käytössä ainoastaan Bulgarialla, Irlannilla, Liettualla, Romanialla ja Unkarilla. 

”Tällä haetaan Suomen investointiympäristöön merkittävää houkuttelevuusloikkaa”, pääministeri Orpo perusteli. 

Vielä maaliskuussa valtiovaraiministeri Purra pohti Suomen Kuvalehden haastattelussa, että yritysten veroalen voisi toteuttaa myös ”joustavimmilla malleilla”, sillä suuriin alennuksiin tuskin olisi varaa. Alennus olisi voitu sitoa esimerkiksi investointien tai talouskasvun kehitykseen.

Ehdollisia päätöksiä hallitus ei kuitenkaan tehnyt, vaan verot laskevat ehdoitta. 

”Olen korostanut koko ajan, että emme voi tehdä näitä alennuksia lisävelaksi, vaan niiden rahoittamiseksi pitää löytää joko veronkorotuksia toisaalta tai säästöjä jostain muualta. Nyt tähän on kyetty”, Purra perusteli. 

Veronalennusten vastapainoksi hallitus tosiaan tekee veronkiristyksiä ja menosäästöjä. 

Esimerkiksi kaavamainen työhuonevähennys, työsuhdepyörien veroetu sekä työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeus poistetaan. Hallitus kiristää myös kaivosmineraaliveroa sekä rukkaa lakia, jotta osinkoverotuksen minimoiminen keinotekoisten osakevaihtojärjestelyjen avulla voitaisiin jatkossa estää. 

Järjestelyt ovat tulleet julkisuudessa tutuksi erityisesti erilaisten sosiaalisen median vaikuttajien holdingyhtiökuvioiden kautta. Uutisiin nousseissa esimerkeissä vaikuttajat ovat siirtäneet varsinaista liiketoimintaansa harjoittavan yrityksen omistuksen erilliselle holdingyhtiölle, joka maksaa osingot edelleen yrittäjälle.

Suomessa listaamattomista yhtiöistä nostettujen osinkojen verotus riippuu osinkoa maksavan yhtiön nettovarallisuudesta. Järjestelyissä holdingyhtiöiden nettovarallisuutta on voitu paisuttaa arvostamalla varsinaisen liiketoimintaa harjoittavan yrityksen osakkeet keinotekoisen korkealle, mikä taas on mahdollistanut huokeammin verotetut osingot. 

Hallitus jatkaa myös valtionhallinnon leikkauksia. Jo aiemmin päätettyjen säästöjen lisäksi valtionhallinnon ”tuottavuutta kehitetään” 130 miljoonalla eurolla, minkä lisäksi esimerkiksi kuntien valtionosuuksista leikataan 75 miljoonaa ja kehitysyhteistyöstä 50 miljoonaa euroa. 

Esimerkiksi Opetusalan ammattijärjestö OAJ ja Kuntaliitto parahtivat valtionosuusleikkauksista välittömästi riihen jälkeen. Koska kuntien rahoista suuri osa kuluu soteuudistuksen jälkeen koulutukseen ja kasvatukseen, tarkoittaa valtionosuusleikkaus OAJ:n mielestä koulutusleikkausta. Tämän päälle hallitus säästää korkeakoulutuksesta. 

Opetusministeri Anders Adlercreutz (r) huomautti, että hallitus on kuitenkin panostanut koulutukseen ja myös kuntiin. 

”Kokonaisuudessaan kuntien rahoitusta vahvistetaan tällä hallituskaudella”, hän sanoi. 

Kaikille hallituksen veronkevennyksille ei kuitenkaan löydy vastaavansuuruista leikkausta tai toisaalla tehtävää veronkorotusta. 

Syynä ovat niin kutsutut dynaamiset vaikutukset. Valtiovarainministeriön virkakunta on arvioinut erilaisten tutkimusten perusteella, että osa verotoimista rahoittaa itsensä ainakin osin kannusteiden parantuessa ja talouskasvun kiihtyessä.

Nämä vaikutukset tulevat näkyviin vasta pidemmällä aikavälillä. Siksi hallituskauden lopulle syntyy noin miljardin euron rahoitusvaje, jonka hallitus päätti kattaa epätavallisella ”siltarahoituksella” eli tulouttamalla Valtion eläkerahastosta noin miljardi euroa vuonna 2027. Rahaston tehtävänä on tasata valtion eläkemenoja.

Esimerkiksi Suomen ammattiliittojen keskusjärjestön SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta kutsui ratkaisua järjestön tiedotteessa ”peittelyksi”. 

Seuraavan hallituksen murhe on, etteivät epävarmat dynaamiset vaikutukset välttämättä toteudu määräaikaisen ”siltarahoituksen” päättymisen jälkeenkään. Tällöin päättäjien on etsiskeltävä jälleen uusia säästö- tai veronkiristyskohteita, mikäli he haluavat paikata budjettiin syntyviä aukkoja. 

Se työ saattaa muutenkin olla edessä, sillä julkisen talouden suunnitelman mukaan valtion budjettitalouden alijäämä putoaa 9,6 miljardista eurosta vuonna 2027 11,8 miljardiin euroon vuonna 2028. Seuraavana vuonna alijäämä painuu peräti 12,6 miljardiin euroon. Luvut perustuvat valtiovarainministeriön ennusteille, mutta todellisuus on viime vuosina ollut jatkuvasti niitä karumpi. 

Valtiovarainministeri Purra piti edelleen kiinni siitä, että velkasuhde vakautuisi hallituskauden aikana. Näin saattaakin teknisesti tapahtua, mikäli ennusteet ovat hallitukselle suotuisia. On kuitenkin lähes varmaa, että velkasuhde alkaa kasvaa jälleen osin nykyisenkin hallituksen päätösten vuoksi seuraavan hallituksen kaudella. 

Etukäteen riiheen kohdistui odotuksia myös ilmastopolitiikan osalta, sillä perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit olivat kyseenalaistaneet hallituksen sitoutumisen ilmastolakiin kirjattuun hiilineutraaliustavoitteeseen. 

Hallitus sopi kehysriihessä, että se laatii tämän vuoden aikana ”laaja-alaisen selvityksen” ilmastolain vaikutuksista muun muassa Suomen kilpailukykyyn. Tarkoituksena on selvittää myös ”päästövähennystoimien kustannustehokkuutta” sekä verrokkimaiden toimia. 

Hallitus päätti riihessä myös luopua aikeestaan säätää ensimmäinen sairauslomapäivä palkattomaksi. 

”Sillä ei katsottu saavutettavan niitä hyötyjä työllisyyden näkökulmasta, joita sillä alun perin pyrittiin hakemaan”, pääministeri Orpo perusteli.