Herra pääministeri
Suomessa valittiin viime syksynä hallitus Afrikan maalle, jota ei ole ollut olemassa puoleen vuosisataan. Sitä johtaa lahtelainen Simon Ekpa. Tähän mennessä hän on aiheuttanut diplomaattisen selkkauksen ja poliisitutkinnan. Seuraavaksi hän aikoo antaa itsenäisyysjulistuksen.
14
MIN
Keskusrikospoliisi kertoi 6. toukokuuta 2025 saaneensa päätökseen esitutkinnan terrorismirikoksista. Simon Ekpaa epäillään terroristisessa tarkoituksessa tehdystä julkisesta kehottamisesta rikokseen ja terroristiryhmän toimintaan osallistumisesta. SK kertoi marraskuussa 2024 Ekpan vangitsemisesta.
Kokous alkaa iltayhdeksältä Biafran aikaan. Niin kutsuun on kirjoitettu. CABINET EMERGENCY MEETING, hallituksen hätäkokous. On maaliskuun ensimmäinen maanantai.
Ministerit ja kabinettiväki availevat etäyhteyksiä. Australiassa, Texasissa, Belgiassa, Intiassa, Espoossa. Joku näyttää ajelevan autolla, toinen istuu terassilla. Yhden kännykkäkamera osoittaa kattolamppuun.
57 osallistujaa.
Isoimpaan videokuvaan on kiinnitetty kokouksen puheenjohtaja, pääministeri Simon Ekpa.
Your excellency, muut puhuttelevat. Teidän ylhäisyytenne.
Ekpa on pukeutunut tummaan pukuun ja kravattiin. Takana näkyy kopiokone ja eläinaiheisia sisustustauluja. Pääministeri johtaa kokousta väistöasunnosta Lahdesta. Hän on paossa keittiöremonttia.
Hallituksen nimittämä mediatiimi laittaa videon pyörimään. Sibeliuksen Finlandia-hymni alkaa soida. Osallistujat nousevat tahoillaan seisomaan. Vievät käden sydämelle. Biafran kansallislaulun sanat juoksevat näytön alalaidassa.
Seuraa minuutin hiljainen hetki.
”Meidän on jatkettava taistelua hamaan loppuun saakka”, Ekpa sanoo sen päätteeksi.
Sitten asiaan.
Biafran pakolaishallituksen on päätettävä pikaisesti poliisivoimien perustamisesta entiselle Biafran alueelle. Jos asiasta päästään yhteisymmärrykseen, päätöksestä kirjataan laki 06/2024. Jo kuudes tänä vuonna säädetty.
Armeija on jo olemassa, puolustusjoukot, kuulemma sadantuhannen sotilaan vahvuiset.
Kaikille osallistujille on varattu puheenvuoro. Jokainen tukee esitystä kiihtyvin sanankääntein.
Tuen. Tuen. Tuen. Sataprosenttisesti tuen. Wow, wow, wow!
Kiitos esityksestä, herra pääministeri!
Äänet kirjataan kaavakkeeseen, josta ne siirtyvät excel-taulukkoon. Mediatiimin jäsen jakaa taulukon kaikkien nähtäväksi. Live-äänestys, pääministeri sitä kutsuu. Avoin ja läpinäkyvä.
”Tuloksesta ei sitten saa lähettää kuvakaappauksia minnekään ennen kuin olen pitänyt Kansakunnan tila -puheen”, Ekpa sanoo. ”Te aina lähetätte kuvakaappauksia kaikkialle.”
Seuraavaksi päätetään yksimielisesti perustaa oikeusministeriö ja oikeuslaitos.
Oikeusjärjestelmästä tulee samanlainen kuin Suomessa, pääministeri ilmoittaa, ja selittää sen toimintatavan: se on jaettu hallinto-oikeuteen ja rikosoikeuteen. Hän on henkilökohtaisesti todennut, asuttuaan vuosia Suomessa, että järjestelmä sopii hyvin Biafraan.
Sitten on vielä keskusteltava virallisesta henkilöllisyystodistuksesta. Pakolaishallitus alkaa myöntää sellaisia syksyyn mennessä, niin on tarkoitus.
Tietoturvavastaava ottaa ohjat ja jakaa oman näyttönsä videopuheluun. Hän esittelee nettisivuja, joiden kautta henkilöllisyystodistusta tulevaisuudessa haetaan.
Taas kaikki saavat kommentoida, taas kaikki kannattavat.
Fantastista työtä! Poikkeuksellista. Maailmanluokan taideteos. Uusi alku!
Tietoturvavastaavan selaimen kirjanmerkkipalkissa on linkki sivulle buy fake ID online.
Simon Ekpasta piti tulla yleisurheilun maailmanmestari.
Niin hän muistaa ajatelleensa, kun hän tuli ensimmäistä kertaa Suomeen vuonna 2007. Hän oli 22-vuotias ja ehtinyt sijoittua Nigerian mestaruuskisoissa kolmiloikan toiseksi.
Hänet oli kutsuttu harjoittelemaan Isoon-Britanniaan, sitten Suomeen. Ekpa juoksi suomalaisissa kisoissa sata metriä 11,10 sekunnissa ja päätti jäädä.
Suomessa kaikki oli eri tavalla kuin kotimaassa. Kaikki vain toimi.
Nigeriassa sen sijaan… Oli suoranainen ihme, että Nigeria oli ylipäätään pystyssä. Sen jälkeen, kun se itsenäistyi Ison-Britannian siirtomaavallasta vuonna 1960, siellä oli kirjoitettu neljä kokonaan uutta perustuslakia.
Oli sotilasvallankaappauksia toisensa jälkeen. Armeijan kapina, hallitsijan teloitus, tasavaltayritys. Uusi sotilasdiktatuuri.
Ekpa kasvoi Ebonyin osavaltiossa Kaakkois-Nigeriassa, entisen Biafran alueella. Hän oli 14-vuotias, kun Nigeriassa alkoi neljännen tasavallan aika. Maa julistettiin demokratiaksi. Ensimmäinen presidentti oli sisällissotaa johtanut kenraali, joka yritti tasapainotella verisen historian kanssa.
Ebonyi, kuten Kaakkois-Nigerian neljä muuta osavaltiota, ovat igbojen asuttamia. Igbot ovat Nigerian kolmanneksi suurin etninen ryhmä. Heitä on viitisentoista prosenttia Nigerian asukkaista, noin 35 miljoonaa. Nigeria on Afrikan väkirikkain maa.
Joskus aikoinaan puhuttiin tripodista, kolmijalasta: idän igbot, lännen jorubat ja pohjoisen hausat ja fulanit.
Kaikilla oli omat tapansa, yhteiskuntarakenteensa, kulttuurinsa ja historiansa, mutta Iso-Britannia vähät välitti etnisistä rajoista, kun se siirtomaavallan aikana yhdisti Nigerian yhdeksi valtioksi. Se pani ryhmät kilpailemaan keskenään.
Luonnonrikkaudet, kuten öljy, olivat igbojen alueella.
Kaikki, jotka Ekpa tunsi nuorena, tunsivat Biafran historian. Koulussa sisällissodasta ei puhuttu, ei puhuta vieläkään. Mutta vanhemmat ja sukulaiset olivat kokeneet sodan.
Sen, miten vuonna 1967 kristityt igbot julistivat Biafran itsenäiseksi islamilaisen pohjoisen hallitsemasta Nigeriasta. Miten Biafra saarrettiin, miten satojatuhansia kuoli nälkään, satojatuhansia vainoissa ja taisteluissa. Ehkä miljoonia.
Ekpa kuuli joukkomurhista, suolistetuista ruumiista teiden varsilla. Siitä, miten Biafra joutui lopulta antautumaan. Ja miten mikään ei palannut ennalleen, vaikka sodan jälkeen luvattiin jälleenrakennusta ja integraatiota. Igboilta vietiin kaikki.
Ekpa asettui Lahteen. Hän kävi asepalveluksen, löysi vaimon ja sai lapsen. Ammattiurheilu jäi, kun molemmat polvet pettivät.
Syksyllä 2012 Ekpa tapasi Lahden torilla Ben Zyskowiczin. Tämä oli tekemässä kuntavaalikampanjaa, ja Ekpa pysähtyi juttelemaan. Ei hän enää muista, mistä, mutta jotenkin kohtaaminen jäi mieleen. Sai innostumaan.
Ekpa liittyi kokoomukseen. Hänen ajatuksenaan oli opetella, miten Suomessa tehdään politiikkaa, jotta hän voisi joskus viedä samoja malleja kotimaahansa. Tällä hetkellä hän on varavaltuutettu ja istuu Lahden joukkoliikennelautakunnassa.
Vuosi sitten, helmikuussa 2023, Nigerian ulkoministeriö kutsui Suomen Nigerian-suurlähettilään Leena Pylvänäisen tapaamiseen.
Keskusteluita oli ilmeisesti käyty ennenkin, mutta ne olivat olleet pettymys Nigerian hallinnolle. Nyt ulkoministeriön edustaja Zubairu Dada oli kutsunut mukaan paikallista mediaa.
Simon Ekpa uhkasi tulevia presidentinvaaleja netissä levittämällään vihapuheella, Dada ilmoitti suurlähettiläälle. Ekpa johti Biafran itsenäisyyttä ajavaa separatistiryhmän siipeä, joka vastusti Nigerian keskushallintoa.
Ekpa jakeli Suomesta käskyjä, joilla pakotettiin igbot jäämään kotiin äänestyspäivänä. Ja muinakin päivinä, joka ikisenä maanantaina.
”Tällä herrasmiehellä on paljon seuraajia”, Dada sanoi paikalla olleiden toimittajien mukaan.
”Kun hän antaa ohjeita, seuraa hävitys. Ne aiheuttavat tappamista, silpomista, tulipaloja, mitä tahansa.”
Kaakkois-Nigeriassa oli ollut ongelmia jo vuosien ajan.
Vaalitoimistoihin ja poliisilaitoksille oli hyökätty, kymmeniä turvallisuuspalveluiden edustajia oli ammuttu. Huhtikuussa 2021 asemiehet hyökkäsivät kranaattien ja konekiväärien kanssa vankilaan ja vapauttivat lähes 2 000 vankia.
Tunnettuja poliitikkoja oli kidnapattu ja teloitettu, eivätkä ehdokkaat uskaltaneet pitää tilaisuuksia alueella.
Nigerian hallinto ja osa paikallisista syytti hyökkäyksistä separatistiliikettä.
Nigeria ei suhtautuisi suopeasti, jos Suomi ei ryhtyisi välittömästi voimakkaisiin toimiin, ulkoministeriön edustaja ilmoitti.
Ulkomaiset tarkkailijat eivät olleet varmoja, mikä oli kenenkin syytä. Nigerian epävirallisten turvallisuusjoukkojen suhteet ovat hyvin sekavia ja hankalia seurata. On puolisotilaallisia ryhmiä, järjestyksenvalvontaryhmiä, kodinturvajoukkoja ja rikoksia vastustavia ryhmiä, joista osa toimii yhteistyössä hallinnon kanssa, osa ei. Ryhmät yhdistyvät, jakautuvat ja vaihtavat nimiä.
Oli totta, että igboseparatistit olivat perustaneet aseellisen siiven samoihin aikoihin, kun levottomuudet olivat alkaneet. Sen nimi oli Eastern Security Network, itäinen turvallisuusverkosto. Joidenkin taisteluissa kuolleiden hyökkääjien varusteista oli löytynyt sen tunnuksia.
Ekpa oli useissa yhteyksissä ilmoittanut olevansa verkoston komentaja.
Toisaalta oli myös selvää, että erilaiset rikollisryhmät käyttivät tilaisuutta hyväkseen ja esiintyivät separatisteina, konflikteja seuraava International Crisis Group raportoi.
Suurlähettiläs Pylvänäinen sanoi tapaamisessa, että Kaakkois-Nigerian turvallisuustilanne oli huolestuttava. Suomi tietenkin tuomitsi kaikenlaisen väkivallan, mutta Ekpa oli myös Suomen kansalainen. Hänenkin oikeutensa piti ottaa huomioon. Tulisi toimia Suomen lakien mukaan, ja Suomen lait takasivat laajan sananvapauden. Nigerian ja Suomen viranomaiset kuitenkin vaihtaisivat tietoja.
Suomessa oltiin hämillään.
Erikoinen diplomaattinen kiista, kirjoitettiin Helsingin Sanomissa.
Keskusrikospoliisi alkoi tutkia Ekpan toimia, vei kuulusteluun viikon päästä suurlähettilästapaamisesta. Se epäili rahankeräysrikosta. Yleensä sellaiset rikosnimikkeet päätyvät paikallispoliisin tutkittaviksi.
Selvisi myös, että Ekpa oli markkinoinut lakipalveluita, vaikkei ole lakimies. Hänen konsulttifirmansa oli hoitanut turvapaikanhakijoiden asioita, ja turvapaikanhakijat olivat luulleet häntä avustajakseen.
Tosiasiassa tapaukset olivat Ekpan entisen vaimon hoidettavina, vaikka asiakkaat eivät koskaan olleet tavanneet asianajajavaimoa. Hallinto-oikeus katsoi, että ex-vaimo oli laiminlyönyt erittäin vakavalla tavalla oikeudenkäyntiavustajalle kuuluvia velvollisuuksia.
Paikallislehdet tenttasivat Lahden kokoomusta. Mikä mies tämä Ekpa on? Miten puolue aikoo reagoida?
Emme me kokoomuksen kunnallisjärjestössä ole mitään Nigerian sisäisen tilanteen asiantuntijoita, toiminnanjohtaja tuskastui.
Ei ole kovin moni muukaan.
Ekpa on merkittävä tekijä ja jäänyt vähälle mediahuomiolle, Afrikan sosiaaliantropologian apulaisprofessori David Pratten Oxfordin yliopistosta sanoo. Vaikka entisen Biafran alue kyllä tunnetaan tutkijoiden keskuudessa, sitä on tutkittu yllättävän vähän.
Ugochukwu Okoye asui vielä Nigeriassa, kun hän huomasi Ekpan ensimmäisen kerran. Se oli joskus vuonna 2015 tai 2016.
Hän näki Facebook-päivityksen, jossa Ekpa kommentoi jotain Nigeriaan liittyvää. Se saattoi koskea niihin aikoihin valittua presidenttiä Muhammadu Buharia, hän ei ole varma, vanhat päivitykset eivät ole enää näkyvillä.
Okoye muutti myöhemmin opintojen perässä Skotlantiin ja Kanadaan. Hän tutkii työkseen Kaakkois-Nigerian sosiopoliittista historiaa ja tekee väitöskirjaa Carletonin yliopistoon. Hän on kotoisin igboalueelta ja seuraa tarkasti sen poliittisia käänteitä.
Buharin valinta sai aikaan käänteen.
Kenraalimajuri oli johtanut maata ennenkin. Hän oli kaapannut vallan 1980-luvun puolivälissä ja luonut itsevaltaiseen, sotilaalliseen kurinpitoon nojanneen henkilökultin.
Buhari oli fulani, kotoisin pohjoisesta. Juuri kukaan igboalueella ei ollut äänestänyt häntä vuoden 2015 vaaleissa.
Igbot olivat aina kokeneet olevansa syrjässä liittovaltion politiikasta, mutta Buhari ei edes esittänyt tasapainottelevansa hauraassa demokratiassa.
Hän piti valintansa jälkeen puheen, jossa ilmoitti, ettei aikonut kohdella samalla tavalla alueita, jotka antoivat hänelle 97 prosenttia äänistä ja alueita, jotka antoivat viisi prosenttia äänistä. Viisi prosenttia tarkoitti igboalueita, entistä Biafraa.
Okoye ei itse kuunnellut Radio Biafran lähetyksiä, mutta tiesi niistä. Buharin valinnan jälkeen yhtä useampi igbo tiesi, ja kuunteli. Niissä puhuttiin Biafran itsenäisyyden puolesta.
Lontoossa asunut aktivisti Nnamdi Kanu oli perustanut radioaseman vuosia aiemmin. Lähetyksissä ruokittiin vähemmistötunnetta, muistutettiin, etteivät igbot olleet vieläkään toivottuja Nigeriassa.
Kanu oli ryhtynyt johtamaan myös itsenäisyysliikettä, The Indigenous People of Biafraa eli IPOB:ia.
Se ei ollut ensimmäinen seraparatistiliike – jo vuonna 1999 perustettu Massob pyrki irtautumaan rauhanomaisesti Nigeriasta – mutta Kanun taktiikka oli vedota diasporaan.
Igbot ovat levittäytyneet laajasti ympäri maailmaa. Yhteisöt ovat erityisen suuria Isossa-Britanniassa ja Yhdysvalloissa. Kanu kävi kokouksissa julistamassa Nigerian keskushallintoa vastaan.
”Me tarvitsemme aseita ja me tarvitsemme luoteja”, hän sanoi Los Angelesissa järjestetyssä igbojen maailmankonferenssissa.
Eastern Security Network perustettiin myöhemmin siihen tarkoitukseen. Yhdysvaltain entinen presidentti Donald Trump kutsui Kanun vip-vieraaksi kannatustilaisuutensa Iowaan.
Buharin talousuudistukset, kuten rajojen sulkeminen tuontitavaralta, vaikuttivat todistavan Kanun viestin oikeaksi. Uudistukset vähensivät yritteliäiden igbojen toimeentuloa. Myös keskiluokkaiset bisnesihmiset alkoivat kuunnella häntä.
Okoye asui Enugussa, Biafran entisessä pääkaupungissa, kun Kanu julisti ensimmäisen ulkonaliikkumiskiellon.
Oli 30. toukokuuta 2017, Biafran itsenäisyysjulistuksen 50-vuotispäivä. Kun Okoye lähti aamulla kotoaan, missään ei ollut ketään. Hän yritti löytää bussia, jotain, millä pääsisi töihin, mutta mikään ei yksinkertaisesti liikkunut.
”Muistan sen todella hyvin. Se oli täysin epätodellista.”
Kaikki olivat totelleet.
Nigerian keskushallinto huolestui todella. Ja kun se huolestuu, se hälyttää armeijan.
Biafran pakolaishallituksen sivukanslia sijaitsee Helsingin Käpylässä.
Kelan entisessä toimipisteessä vuokrataan työhuoneita ennen kuin rakennus puretaan.
Ekpa johdattaa läpi huonekalukaupan – kulmasohvat ja jenkkisängyt ovat tarjouksessa – sitten ohi suutarin, joka mainostaa ikkunassa kopiopaperille printatulla puhelinnumerolla.
Varsinaiseksi keskustoimistoksi on hankittu kaksikerroksinen talo Marylandin esikaupunkialueelta Yhdysvalloista. Pakolaishallituksen valtiovarainministeri asuu siellä.
Huone numero kuusi on beigen värinen ja hyvin pieni, mutta sinne on mahdutettu viisi suurta lipputankoa. Rivissä Israelin, Biafran, Yhdysvaltojen, Suomen ja Kamerunista itsenäiseksi julistautuneen Ambazonian liput. Kultakehyksissä Ekpan kuva ja Biafran kartta.
Nnamdi Kanu vangittiin kesäkuussa 2021. Se oli jo toinen kerta. Häntä syytetään Nigeriassa terrorismista ja maanpetoksesta. Tuomion julistamista on lykätty ja lykätty.
Vangitsemisen jälkeen IPOB:n tilanne on ollut sotkuinen.
Ekpan mukaan järjestettiin äänestys. Samalainen avoin ja läpinäkyvä excel-äänestys kuin etäkokouksissa on tapana. IPOB päätettiin lakkauttaa. Uudeksi nimeksi tuli Autopilot, ja Ekpasta sen tiedottaja.
”Sitten ihmiset kääntyivät mun puolelle ja rupesivat tukemaan, mitä minä ajoin.”
Syntyi Biafran pakolaishallitus. Eastern Security Network muutettiin Biafran Security Forceksi, puolustusarmeijaksi.
”Eli kaikki IPOB:n jäsenet ovat nykyään Biafran pakolaishallituksen puolella, paitsi muutama.”
Ne muuttamat ovat Ekpan tapaan ilmoittautuneet uusiksi johtajiksi. IPOB:n tiedottajaksi itseään kutsuva Emma Powerful on sanonut toistuvasti, ettei Ekpa edusta Nnamdi Kanua.
Kukaan ei tosin tunnu tietävän, kuka Emma Powerful on.
Ekpan mielestä kyseessä on ghanalainen rikollinen ja nobody.
Nigerian pääkaupungissa Abujassa toimivan ajatushautomon Nextierin toimitusjohtaja Ndubuisi N. Nwokolo uskoo, että Emma Powerful on nimimerkki, jonka takana toimii useita ihmisiä. Hänen tulkintansa mukaan Ekpa johtaa nyt ihan omaa fraktiotaan, joka on irtautunut IPOB:sta.
Kanadassa asuva Okoye pitää Ekpaa opportunistina, joka on nähnyt mahdollisuuden hyötyä Kanun maineesta ja vaikutusvallasta. Hän ei ole kuullut, että Kanu olisi nimennyt itselleen seuraajaa.
Ekpa on eri mieltä.
”Olen yhteydessä Kanuun päivittäin.”
”Voin soittaa hänen puolustusasianajajalleen koska tahansa. Vaikka nyt. Haluatko?”
Hän valitsee luettelosta numeron, joka on tallennettu Kanun asianajajan nimellä. Laittaa kaiuttimen päälle.
”Hei, hei, terveisiä. Elikä, miten johtajamme voi”, Ekpa kysyy englanniksi.
”Hän voi hyvin”, miesääni vastaa.
Mies kertoo valittaneensa ilmastointilaitteeseen asennetusta toisesta laitteesta.
Ekpa epäilee, että laitteella on jotain tekemistä myrkyttämisen kanssa.
”Se on mahdollista”, miesääni sanoo.
Mies kertoo menevänsä tapaamaan johtajaa taas huomenna.
”Okei, kerro terveisiä. Sano, että pysyy vahvana.”
Oli miten oli, Ekpa on nyt ainakin joidenkin pääministeri.
Hän on jatkanut Kanun aloittamia ulkonaliikkumiskieltoja.
Joka maanantai kaakkoisnigerialaisten tulee jäädä kotiin protestoimaan Kanun vangitsemista, vaikka on epäselvää, kuka Kanua edustaa. He menettävät tienestinsä, erään igbojärjestön mukaan tähän mennessä yhteensä jo satoja miljoonia dollareita.
Ihmisiä rangaistaan, jos he rikkovat kieltoa. Monissa raporteissa kirjoitetaan niin. Nwokolo sanoo niin, Okoye sanoo niin.
Konfliktidataa keräävän ACLED:n mukaan tilanne on rauhallisempi kuin vuosi sitten, mutta vaikka toisin väitetään, tavalliset siviilit kärsivät edelleen, jos eivät tottele määräyksiä.
”Ekpan fraktio käy niiden kimppuun, jotka eivät noudata ulkonaliikkumiskieltoja ja niiden, joiden uskoo välittävän tietoa Nigerian hallitukselle”, ACLED:n Nigerian-osaston päällikkö Olajumoke Ayandele kirjoittaa sähköpostissa.
”Ei pidä paikkaansa”, Ekpa sanoo.
”Sellaiset väitteet ovat hallituksen keksimiä, ne yrittävät mustamaalata kaikkea, mitä biafralaiset tekevät.”
Hallituksen joukot hyökkäävät jatkuvasti igboja vastaan, Ekpa sanoo.
Hän näyttää videoita, joissa panssarivaunut ampuvat toisiaan kohden. Toiset ovat kuulemma hallituksen joukkojen, toiset hänen johtamansa Biafran puolustusarmeijan.
Hallitus käyttää aina väkivaltaa, Ekpa sanoo, eikä siihen voi vastata kuin väkivallalla. On pakko puolustautua. Puolustusvarat kerätään lahjoituksina.
”Puolustusjoukkojen perustamisen jälkeen hallituksen joukot ei enää tule alueelle, koska meillä on joka puolella miehistöä, joka suojelee.”
Kymmeniätuhansia sotilaita, niin Ekpa sanoo.
Asiaa seuranneet eivät usko sen olevan totta. Ei Ekpa pystyisi mitenkään keräämään niin suurta joukkoa. Heidän on vaikeaa ymmärtää, miksi kukaan edes haluaisi väittää johtavansa valtavaa, valtiosta riippumatonta aseellista ryhmää.
Epäilijät ovat Ekpan mukaan väärässä.
”Olemme keränneet niin paljon ihmisiä, koska ihmiset luottavat minuun. Se on ihmeellinen juttu”, Ekpa sanoo.
”Olen enemmän läsnä kuin ihmiset, jotka on siellä paikan päällä.”
On taisteltava myös pohjoisen fulaneita vastaan. Islamisteja, jotka tappavat kristittyjä. Teurastavat ja valtaavat asuinalueet. Uhreja on monta kertaa enemmän kuin terroristijärjestö Boko Haramin jäljiltä.
Se on totta. Pelkästään vuonna 2018, kun Boko Haram oli voimissaan, radikalisoituneet fulanit tappoivat yli 2 000 ihmistä, kuusi kertaa enemmän kuin Boko Haram.
Ekpa kaivaa puhelimestaan kuvia.
”Pystytkö?”
Ruumiita hädin tuskin tunnistaa ihmisiksi.
Ekpa alkaa itkeä.
Pääministeri on asettunut viiden lipun rivistön eteen sivukanslian seinää vasten. Tumma puku ja kravatti.
Kamera tallentaa lähetystä nettiin, tiedotusvälineisiin ja Radio Biafraan.
Puhe kansakunnan tilasta.
”Minä, Biafran pakolaisministeriön pääministeri, tuon teille uutisia toivosta.”
Laki 06/2024 poliisivoimien perustamisesta on hyväksytty.
”Kanssabiafralaiset, haluan teidän tietävän, että kaikki, mitä tapahtuu, on hyvin suunniteltua.”
Ääni on matala ja tasainen.
”Katsomme kohti itsenäistä Biafraa, jossa ei ole rikollisuutta, jossa laki on sama kaikille, jossa oikeus tapahtuu, jossa rikolliset joutuvat vastuuseen ja jossa poliisi ei ole korruptoitunut.”
Kansanäänestys on käynnissä.
Äänet lasketaan marras-joulukuun vaihteessa järjestettävässä tilaisuudessa. Se pidetään Lahden Sibelius-talossa.