Ikuinen sijaiskärsijä
Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan HYY:n ei ollut pakko sijoittaa kiinteistömarkkinoille. Vuosisataista kulttuuriperintöä tuhotaan nyt sen takia, kirjoittaa Aurora Rämö.
Suomen rikkaimpana pidetty ylioppilaskunta, Helsingin yliopiston ylioppilaskunta HYY on talousvaikeuksissa.
Sen tytäryhtiön Ylvan epäonnistuneiden kiinteistöbisnesten takia ylioppilaskunta suunnittelee paperisen Ylioppilaslehden lakkauttamista tai sen budjetin leikkaamista entisestään.
Ylioppilaslehti on ilmestynyt yli 110 vuotta. Sen olemassaolo on aina ollut riippuvainen omistajan vaihtelevasta hyväntahtoisuudesta.
Erityisesti viime vuosina jokaisen päätoimittajan työajasta merkittävä osa on tuhraantunut lehden alasajon estämiseen.
Ylioppilaskunnat ovat ylipäätään vastentahtoisimpia lehtikustantajia. Vaasan ylioppilaslehti lopetettiin vuonna 2017, Itä-Suomen vuonna 2018, Aalto-yliopiston vuonna 2020, Lapin yliopiston tänä vuonna.
HYY:n nykyistä edustajistoa ilmeisesti jarrutti harmillinen tieto siitä, että Ylioppilaslehden toimituksen työsopimukset ovat määräaikaisia eikä niitä voida irtisanoa.
Toimitus on säästetty niin minimiin, että ainoastaan päätoimittaja työskentelee täysipäiväisesti, muut 60-prosenttisella työajalla. Budjetista leikattiin viidesosa jo viime keväänä ja ilmestymiskerrat vähenivät.
Ikuisuusaihe, josta eri päätoimittajat ovat vuosikausia joutuneet vääntämään, on kuvitelma siitä, että lehden siirtäminen nettiin olisi jotenkin maagisesti ilmaista. Sellainen vaatii aikaa ja resursseja eikä tapahdu niin, että printtilehteä vain lakataan painamasta.
Uudistusta on hankalaa tehdä, kun varat riittävät hädin tuskin toimituksen pyörittämiseen.
HYY on julkisuudessa antanut ymmärtää, että rakennushankkeisiin sijoittaminen olisi jonkinlainen luonnonilmiö, jota ei voinut estää.
Ylioppilaslehti on selvinnyt sisällissodasta ja toisesta maailmansodasta, mutta konsulttien uhkapelille kukaan ei nyt voinut mitään.
Tuli katsokaas ”nostettua kunnianhimon tasoa Helsingin keskustan kehittämisessä” ja ”näytettyä liberaalia maailmankuvaa parhaimmillaan”, kuten Ylvan entinen toimitusjohtaja Antti Kerppola kuvaili. Sitten tulikin koronaa ja Venäjää.
Kiinteistöbisneksiin keskittyminen ja 820 000 budjettivajeen aiheuttaminen ei ole ”huonoa tuuria” vaan harkittu riski. HYY:n ei ollut pakko sijoittaa kiinteistömarkkinoille, se valitsi tehdä niin.
On täysin kohtuutonta, että vuosisatainen kulttuuriperintö ollaan tuhoamassa sen takia, että strategiapalavereissa luultiin keksityn, miten rahaa tulostetaan.
Kirjoittaja on aiemmin työskennellyt Ylioppilaslehdessä.