Samat seinät, eri ympäristö
Kaavoituksessa pitäisi pystyä ennakoimaan vuosikymmenten päähän, kirjoittaa Matti Kalliokoski.
Hiljattain upeaan kuntoon remontoitu Säätytalo Helsingin keskustassa on komea mutta historialtaan ristiriitainen rakennus.
Talo rakennettiin alun perin aatelittomien säätyjen valtiopäivätaloksi. Keskiaikainen sääty-yhteiskunta natisi jo liitoksissaan, mutta Suomessa sille pystytettiin näyttävä rakennus, vaikka tasa-arvoisemman yhteiskunnan kaipuu oli kasvussa.
Lyhyen myrskyjakson jälkeen talo sai uuden roolin. Se siirtyi kansainvälisesti edistyksellisen eduskunnan käyttöön. Tänä kesänä tulee kuluneeksi 120 vuotta siitä, kun voimaan tuli uusi valtiopäiväjärjestys, joka korvasi säätyjen vallan yksikamarisella eduskunnalla.
Nykyään tuo uudistus tunnetaan siitä, että Suomen naiset ensimmäisinä maailmassa saivat täydet poliittiset oikeudet. He saivat paitsi äänestää myös tulla valituksi kansanedustajiksi.
Samalla myös suomalaisten miesten enemmistö sai äänioikeuden. Valta jaettiin aivan uudella tavalla, paljon aiempaa tasaisemmin kansalaisten kesken.
Neljäkymmentä vuotta myöhemmin Säätytalo toimi sotasyyllisyysoikeuden näyttämönä.
Siitäkin kuitenkin päästiin eteenpäin. Ensi keväänä talo saa jälleen suurta näkyvyyttä, kun joukko puolueita kokoontuu sinne hallitusneuvotteluihin. Valmistautuminen niihin on jo täydessä käynnissä, vaikka poliittiset voimasuhteet ratkeavat vasta huhtikuun eduskuntavaaleissa.
Yhteiskunta muuttuu joskus nopeammin kuin rakennettu ympäristö. Rakennuksiin kohdistuvat odotukset voivat vaihdella hyvinkin nopeasti.
Kymmenen viime vuoden aikana on nähty, miten työpaikkojen seiniä on yritetty sovittaa ensin etätyön nopeaan yleistymiseen ja sitten taas toiveeseen palata konttoreille.
Hetki sitten rakennettiin paljon pieniä kerrostaloasuntoja sijoittajille, jotka laskivat toimintansa hyvin matalien korkojen varaan. Nyt monilla rakentamattomilla tonteilla on hiljaista.
Kaavoituksessa ja suunnittelussa pitäisi pystyä ennakoimaan vuosikymmenten päähän. Onnistumisen näkee vasta jälkikäteen. Entisille satama-alueille rakennetut asuintalot lisäävät nyt lähiseutunsa elinvoimaa, mutta miten käy, jos synkimmät ennusteet merenpinnan noususta toteutuvat?
Muotivirtausten muuttuessa ympäristöä muokataan purkamalla vanha rakennus ja rakentamalla tilalle uusi, vähän eri kerroskorkeudella. Keski-ikäinen saattaa muistaa, että samalla tontilla oli toisenlainen rakennus. Vielä vanhempi sukupolvi pystyy ehkä palauttamaan mieleensä jopa sitä edeltäneen version.
Rakentamisen paine ei jakaudu tasaisesti. Asuntorakentaminen on edelleen suhteellisen hiljaista koko maassa, mutta talouden rakenteen muutokset näkyvät kyllä kesä-Suomessa matkustavalle.
Tuulivoimaloita nousee, sähköä siirretään uusia voimalinjoja pitkin yhä kauemmas. Ja ehkä paljon puhuttujen datakeskusten rakentaminen alkaa toden teolla näkyä.
Vasta vuosien kuluttua voidaan arvioida, ovatko nämä hankkeet uuden teollisen ajan alku vai edellisen loppu.