Säännellään lapsia

Suomessa ollaan harvinaisen yksimielisiä yhdestä asiasta: somekiellosta.

Sosiaalisen median käyttö tulisi kieltää alle 15-vuotialta, linjasi pääministeri Petteri Orpo (kok) tammikuussa. Some vie aikaa lasten liikunnalta ja harrastuksilta, ja liikkuva ihminen on kansantaloudelle kannattavampi, pääministeri perusteli.

Reilua viikkoa myöhemmin Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n tentissä kaikkien eduskuntapuolueiden puheenjohtajat näyttivät vihreää lappua merkiksi siitä, että uskovat somekiellon vaikuttavan merkittävästi oppimistuloksiin. Pian jo kiisteltiinkin siitä, onko koulutuksesta tällä hallituskaudella leikattu satoja miljoonia vai onko sitä päinvastoin tuettu sadoilla miljoonilla. Somekiellon haitat ja hyödyt jäivät ruotimatta.

Mitäpä niitä jankkaamaan, kun suurin osa suomalaisistakin kannattaa somekieltoa. Eikä ihme: some addiktoi, pilaa keskittymiskyvyn ja mielenterveyden.

Somekielto voi olla parempi kuin käsien levittely, mutta ei se aivan yksinkertainen juttu ole.

Jos 15 vuoden ikärajaa halutaan tehokkaasti valvoa, tulee somealustan tietää käyttäjän ikä. Sen todentaminen vaatisi käytännössä vahvaa tunnistautumista – esimerkiksi henkilötietoja, kasvojentunnistamista tai maksutunnuksia – joita ilman ikäraja olisi helppo kiertää.

Vahva tunnistautuminen tarkoittaisi anonymiteetin murtamista. Anonymiteetti taas on tavallaan koko internetin perusajatus. Se on sananvapaus- ja yksityisyydensuojakysymys.

Tyhmimmät toki törkyilevät internetissä nytkin omalla nimellään eivätkä tajua verhoutua anonymiteetin suojiin.

Viimeksi näytteen atk-taidoistaan antoi kokoomuksen suonenjokelainen kaupunginvaltuutettu Timo Sorsa heittämällä omalla nimellään kommentin naisten rinnoista vihreiden puheenjohtajan Sofia Virran somejulkaisuun, jonka aiheena oli – anna mun kaikki kestää – häirintä.

Yksi somen vaaroista onkin seksuaalinen häirintä. Vaaran aiheuttavat aikuiset miehet, jotka lähettelevät lapsille ja naisille kuvia sukuelimistään, groomaavat ja kirjoittelevat raiskaus- ja tappouhkauksia.

Arvon pääministeri: Pitäisikö some kieltää pikemminkin heiltä?

EU:ssa on jo käytössä digipalvelusäädös, joka velvoittaa somepalveluita varmentamaan käyttäjien iän sekä rajoittamaan alaikäisille näytettävää sopimatonta sisältöä, heihin yhteyden ottamista ja lasten itsensä tekemän sisällön lataamista.

Säädöksen pitäisi vähentää valeuutisia, verkkokiusaamista ja -häirintää. Kansallinen menettely pirstaloisi verkkosääntelyä, mistä Suomi on itse ollut huolissaan. Kokoomusmeppi Aura Salla ei ole pitänyt somekieltoa lainkaan realistisena vaan symbolisena.

Sitten on vielä lasten oikeus osallistua yhteiskuntaan, kulttuuriin ja normalisoituneisiin sosiaalisen olemisen tapoihin, jotka aikuiset ovat heille alun alkain esitelleet. Osalle nuorista tärkeimmät ystävät ja yhteisöt löytyvät somesta.

Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok) totesi somekiellosta Ilta-Sanomille, etteivät suuret somejätit ole kyenneet suojelemaan lapsia ja nuoria sosiaalisen median haitoilta.

Väitteen voisi asetella myös toisin: poliitikot eivät ole kyenneet sääntelemään somejättejä.

Niinpä he alkavat nyt säännellä nuorisoa. 

Oikaisu 2.2.2026 kello 8.55. Sanni Grahn-Laasosen sukunimi oli kirjoitettu virheellisesti Grahn-Laaksonen.