Vesa Vihriälä: Pankkituen syynä ei ollut Suomen sattaminen eurokuntoon

Pankkituella suojattiin tallettajia ja estettiin pankkijärjestelmän romahdus.

Profiilikuva
Kirjeitä
Teksti
Lukijoilta

Pankkitukea ei annettu eurokunnon takia

Tommi Uschanov kirjoitti Suomen Kuvalehdessä 44/2022, että ”Syvään lamaan ajautunut Suomi saatettiin 1990-luvun alussa kovakouraisesti ’eurokuntoon’ jäsenyyttä varten, esimerkiksi pelastamalla pankit työttömyyden hoidon kustannuksella”. Tällainen heitto pankkituesta työllisyyden tukemisen vastakohtana ei ole uusi, mutta yhtä kaikki väärä.

Pankkituella suojattiin pankkien tallettajia ja muita velkojia ja estettiin pankkijärjestelmän romahdus, jonka seurauksena taantuma ja työttömyys olisivat olleet vielä paljon pahempia. Tuore nobelisti Ben Bernanke on todentanut valloilleen päästetyn pankkikriisin tuhoisat vaikutukset 1930-luvun USA:ssa. Aika moni päättäjä on myös katunut investointipankki Lehman Brothersin hallitsemattoman kaatumisen vuonna 2008 aiheuttamaa paniikkia. Vaikka globaali finanssikriisi tuskin olisi haavoittuneiden rahoitusrakenteiden takia ollut parhaimmillaankaan täysin vältettävissä, on jokseenkin varmaa, että Lehmanin kaatumista seurannut paniikki pahensi sitä merkittävästi.

Suomen 50 miljardin markan pankkituesta valtaosa kohdistui säästöpankeille (mukaan lukien SKOP) ja STS-pankille. Muut pankit hyötyivät vain kahdeksan miljardin markan pääomasijoitukseen liittyneestä korkoedusta, yhteensä muutamia satoja miljoonia markkoja. Valtio sai kokonaan takaisin tämän pääomasijoituksen. Säästöpankkien ja STS-pankin velkojat pelastanut tuki jäi sen sijaan pääosin valtion tappioksi. Toisaalta kriisin seurauksena pääosa säästöpankeista ja STS lakkasivat olemasta. 

vesa vihriälä

Työelämäprofessori