Vesa Raiskila: Salaliittoteoriat eivät ole pelkkää huuhaata

Profiilikuva
salaliitot
Teksti
Vesa Raiskila
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Kirjoittaja on tehnyt tekstiin lisäyksen torstaina 18.8.2011.

Marko Hamilo on huolissaan salaliittoteorioiden suuresta suosiosta (SK 31/2011). Amerikkalaisen skeptikkolehden artikkeliin viitaten Hamilo kategorisoi lähes puolet briteistä ja kolmasosan amerikkalaisista eri tavoin epärationaalisesti ajattelevien ryhmiin.

Kirjoituksessaan Hamilo sivuuttaa sen, että historia tuntee valtavan määrän erilaisia salaliittoja. Osa on ollut hyvinkin laajoja, kuten lavastettujen terroritekojen avulla poliittista ilmapiiriä muokannut operaatio Gladio kylmän sodan Euroopassa. EU tuomitsi tuon 45 vuotta salassa pysyneen operaation vuonna 1990.

Vuonna 1979 julkaistun senaatin tutkimuskomitean raportin mukaan John F. Kennedyn murhan takana oli todennäköinen salaliitto, eli ampujia oli useita.

Vuonna 2005 julkaistu USA:n kansallisen turvallisuuspalvelun (NSA) raportti osoittaa, että Vietnamin sodan laajentamista perusteltiin fiktiiviseksi tiedetyllä välikohtauksella.

Väitteet Irakin joukkotuhoaseista on tunnustettu “byrokraattiseksi perusteeksi” maan valloitukselle, siinä missä 9/11-iskuja seuranneet pernaruttoiskut, joissa muslimit oli lavastettu syyllisiksi, jäljittyivätkin amerikkalaiseen sotilaslaboratorioon.

Useimpien sotien aloittamiseen on liittynyt jonkinlainen lavastus tai salaliitto, minkä ei luulisi olevan vieras ajatus historiaa ja ihmisluontoa tuntevalle. Ihmisten huoli virallisten totuuksien paikkansapitävyydestä on siten ymmärrettävää. Kääntäen: “salaliittoteoriat” lyttäävä asenne on epähistoriallinen ja naiivi.

Johtava käyttäytymistieteen vertaisarvioitu julkaisu The American Behavioral Scientist omisti numeron 6/2010 kokonaan valtion rikoksille demokratiaa vastaan (State Crimes Against Democracy). Sen artikkeleissa tarkastellaan syyskuun 11:nnen iskuja ja viitataan laajasti riippumattomien tutkijoiden työhön. Esimerkiksi Laurie A. Manwell tarkastelee psykologisia mekanismeja, jotka vaikeuttavat läntisissä demokratioissa elävien ihmisten objektiivista perehtymistä “korkean tason” rikoksiin syyskuun 11:nnen tapauksessa.

Todisteita tällaisista rikoksista tarjoavat mm. Bentham- ja Springer-tiedekustantamojen julkaisemat vertaisarvioidut artikkelit korkeaa teknologiaa edustavan räjähdeaineen löytymisestä WTC-pilvenpiirtäjien jäänteistä. Todisteisiin kuuluu myös kolmannen pilvenpiirtäjän tuhoutuminen tavalla, joka vastaa taidokasta hallittua purkua, ja rakennuksen kaiken tutkimusmateriaalin tuhoaminen ennen tuhoselvitysten alkua.

Vuonna 2008 julkaistussa loppuraportissaan hallituksen tutkimuslaitos myönsi – erään fysiikan opettajan patistamana – että tornitalo vajosi täysin vastuksetta yli kahden sekunnin ajan, yhteensä 8 kerrosvälin matkan. Tiedetoimittaja Hamilo voisi selittää, miten rakennus murskaantui, sillä vapaasti putoavat esineet eivät fysiikan perusteiden mukaisesti voi murskata mitään, koska kaikki niiden energia on puhdasta liike-energiaa.

Tarkemmin ilmaisten: Vapaan pudotuksen aikana liike-energiaa ei kulu lainkaan murskaustyöhön. Vapaan putoamisen kiihtyvyyttä ei kuitenkaan saavuteta, kun rakennuksen putoava yläosa kohtaa vastustavan voiman törmätessään alaosaan. Monien arkkitehtien ja insinöörien mukaan – ks. Architects and Engineers for 9/11 Truth – WTC 7:n vapaa putoaminen kahdeksan kerrosvälin matkan sulkee pois törmäysmurskaamisen ja jättää jäljelle hallitun purun.

Vielä yksi esimerkki. Keväällä 2002 media seurasi tarkasti, miten saksalainen Convar-yhtiö onnistui palauttamaan tiedot useista sadoista WTC:n raunioista talteen otetuista kiintolevyistä. Niitä tutkittiin osana USA:n rahoitustarkastuksen tutkimuksia iskuihin liittyvistä talousrikosepäilyistä.

Vuonna 2003 FBI kuitenkin kertoi 9/11-iskuja tutkivalle komissiolle, ettei sillä ole tietoa tällaisesta tietojenpalautusoperaatiosta, eikä asiaan enää palattu. Eräs 911-totuusliikkeen jäsen kertoi alkaneensa epäillä virallista kertomusta siksi, että tämän laajaa julkisuutta saaneen tutkimusoperaation olemassaolo vaan yhtäkkiä kiellettiin.

Useiden tutkimuslaitosten arvioiden mukaan 9/11-iskuilla perusteltujen sotien pääosin epäsuorina uhreina on kuollut yli miljoona irakilaista ja afganistanilaista. Aito tutkiva journalismi ja vertaisarvioitu tiede ovat tuottaneet massiivisen määrän todisteita, jotka kyseenalaistavat valtamediassa kiistattomana, monoliittisena totuutena esitetyn virallisen kertomuksen. Tällaisessa tilanteessa tarvitaan todellista vuoropuhelua maailman kehityksestä huolestuneiden kansalaisten ja toimittajien välillä. Yksi sen edellytyksistä lienee, että toimittajat alkavat tosissaan toteuttaa rooliaan “vallan vahtikoirina”.