Maine meni

On hipihiljaista. Niin hiljaista, että kuuluu, kun Yhdysvaltojen lippu maan Tanskan-suurlähetystön katolla läpsyy tuulessa.

On tavallinen talvinen lauantaipäivä Kööpenhaminassa, 31. tammikuuta.

Lähetystö sijaitsee vilkkaalla Dag Hammarskjölds Allé -kadulla, mutta nyt liikenne ei rullaa.

Kadun tukkii noin 10 000 ihmisen joukko, joka viiden minuutin hiljaisella hetkellä kunnioittaa Afganistanissa kuollutta 44:ää ja Irakissa kuollutta 8:aa tanskalaista sotilasta.

Sotilaat olivat lähteneet operaatioihin, koska Yhdysvallat pyysi apua Naton viidennen artiklan perusteella 11. syyskuuta 2001 New Yorkin terrori-iskujen jälkeen. Se on ainut kerta tähän mennessä, kun Nato-maa on aktivoinut viidennen artiklan, jonka mukaan muiden jäsenmaiden velvollisuus on auttaa hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenmaata.

Danmarks Veteraner -yhdistyksen järjestämälle marssille on saapunut bussilasteittain veteraaneja eri puolilta maata: sotilaita palveluskoirineen, ansiomerkeillä rintapielensä koristaneita harmaahapsia, Irak-merkkejä reppuihinsa ommelleita, Bosnian-kävijöitä, Blue Berets -moottoripyöräkerhon mustarotsisia jäseniä.

On traumaperäisestä stressihäiriötä potevia, joille marssille osallistuminen on kova paikka, on huippukuntoisen näköisiä kolmikymppisiä, on veteraaninaisten lipun perässä marssivia. He kaikki ovat niitä, jotka ovat lähteneet, kun Tanska on päättänyt lähettää joukkoja maailmalle.

Heidän kanssaan marssii #NoWords-mielenilmaisussa omaisia ja tavallisia tanskalaisia. Ihmiset kadunvarsilla taputtavat ja huutavat kiitoksia.

On äärimmäisen harvinaista, että sotilaat järjestävät moisia mielenilmauksia. Selvästi jokin raja oli ylitetty. Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump rynni rajan yli, kun väheksyi eurooppalaisten sotilaitten osuutta Naton operaatioissa aiemmin tammikuussa Sveitsin Davosissa.

Trumpin mukaan eurooppalaissotilaat eivät taistelleet etulinjassa, vaan jäivät ”hieman taka-alalle”. Ennen Davosin-puheitaan Trump on mesonnut vuoden Grönlannista.

Heti lausunnon jälkeen joku Kööpenhaminassa kävi tökkimässä Yhdysvaltojen lähetystön kukkalaatikoihin 52 pientä Tanskan lippua, joissa jokaisessa oli Afganistanissa tai Irakissa kuolleen sotilaan nimi. Lähetystö poisti liput muutaman tunnin kuluttua.

Pian kukkalaatikot täyttyivät taas Tanskan lipuista. Tällä kertaa ne saivat jäädä. Ehkä lähetystö hoksasi, millaisesta asiasta on kyse.

Veteraanien marssilla kukkalaatikoilla käytiin jälleen.

Ennen viiden minuutin hiljaisuutta 52 veteraania ja heidän omaistaan on kävellyt 52 Tanskan lipun kanssa aivan lähetystön viereen. Kukin vuorollaan pystytti istutuslaatikoihin lipun, johon oli kirjailtu Afganistanin- tai Irakin-komennuksilla menehtyneen tanskalaisen nimi.

Uhrien nimet lausuttiin ääneen. Selväksi kävi, mitä mieltä tämä joukko on Trumpin puheista. Lähetystön ikkunoissa ei näkynyt ketään.

Trump on jo siirtynyt meuhkaamaan muista asioista. Mutta tanskalaiset eivät ole enää pelkästään tuohtuneita, vaan he vaikuttavat loukkaantuneen sydänjuuriaan myöten. Kuolonuhrien väheksyminen on ollut heille liikaa.

Raju reaktio näkyi helmikuun alun Epinion-mielipidemittauksessa.

60 prosenttia tanskalaisista pitää mittauksen mukaan Yhdysvaltoja nyt vastustajana, vain 17 prosenttia näkee USA:n liittolaisena. 20 prosentilla ei ole näkemystä ja kolme prosenttia ei vastannut.

Kysely on tehty sen jälkeen, kun Trump sanoi Davosissa, ettei aio käyttää voimaa Grönlannissa.

Muutos on valtava, sillä perinteisesti tanskalaiset ovat mieltäneet Yhdysvallat lähimmäksi liittolaiseksi. Yhdysvallat on ollut suosittu matkakohde ja siteet sinne ovat olleet vahvat.

Poliitikot ovat yhtäältä rauhoitelleet kansaa, mutta toisaalta tunteet ovat pinnassa heilläkin: entinen puolustusministeri Gitte Lillelund Bech kyynelehti keskusteluohjelmassa, kun hän alkoi muistella kotiin palaamatta jääneitä tanskalaissotilaita ja 2000-luvun alkuvuosien jatkuvia sotilashautajaisia.

Entinen varapääministeri, puolustusministeri ja Bosniassa palvellut Jakob Ellemann-Jensen kertoi yleis­radioyhtiö DR:n ohjelmassa, että monet hänen tuttavapiirissään ”ovat täysin raivona” Trumpin lausunnosta.

”Tietysti ovat. Olemme kaikki menettäneet tovereitamme sodassa, johon seurasimme amerikkalaisia.”