Tampereen uuden yliopiston hallinto kuohuttaa – Neljä professoria: Emme ole yritysten käskyläisiä

Kommentti: Tampereen uuden yliopiston konsistorin professorit vastaavat akatemiaprofessori Pertti Alasuutarin ja professori Jaakko Hämeen-Anttilan arvosteluun.

Profiilikuva
Teksti
Mikko Valkama Jaakko Puhakka Jarmo Takala Jyrki Vuorinen
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Tampereen yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto yhdistyvät vuoden 2019 alusta. Tuloksena muodostuu Suomen monialaisin ja toiseksi suurin yliopisto.

Yhdistyvien yliopistojen taustat ja historiat yhteiskunnallisena korkeakouluna ja teollisuuden korkeakouluna ovat erilaiset. Kenties siitäkin johtuen keskustelu julkisuudessa on painottunut tutkimuksen ja koulutuksen uusien mahdollisuuksien sijaan hallintomalliin.

Tieteellisessä työssä yliopistoväelle on ominaista täsmällinen ilmaisu, tausta-aineistoihin perehtyminen sekä johtopäätösten perustaminen tosiasioille. Tieteentekijän vastuu korostuu viestittäessä tiedeyhteisön ulkopuolelle. Tämä pätee hallintomalliin liittyvään argumentointiin erityisesti siksi, että useimmat lukijat eivät tunne yliopistojen hallintokäytäntöjä.

On tervetullutta, että viime viikkoina keskusteluun liittyivät muun muassa arvovaltaiset tieteentekijät akatemiaprofessori Pertti Alasuutari Tampereen yliopistosta (Suomen Kuvalehti, 7.6.) ja professori Jaakko Hämeen-Anttila Edinburghin yliopistosta (Helsingin Sanomat, 18.6.).

Alasuutarin ja Hämeen-Anttilan yhdenmukainen johtopäätös oli, että uusi yliopisto valjastetaan yritysmaailman käskyläiseksi yhden lahjoittajatahon sanellessa, millaista opetus ja tutkimus ovat. Tähän kollegat päätyivät, koska yhteisön jäsenille ei ole kiintiötä yliopiston hallituksessa.