Talvisodan kansallinen muistomerkki Helsinkiin vuonna 2015
Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti viime kesäkuussa Talvisotayhdistyksen aloitteesta toimikunnan, jonka tehtävänä on hankkia Helsinkiin sijoitettava talvisodan kansallinen muistomerkki 13. maaliskuuta 2015 mennessä.
Silloin tulee kuluneeksi 75 vuotta talvisodan päättymisestä. Kansallisen muistomerkin tulee olla kulkijan pysäyttävä sekä laajalti kotimaassa ja maailmanlaajuisesti ymmärretty. Talvisotayhdistyksen logon tavoin muistomerkin tulee heijastaa ankaran talven, metsän ja talvioloihin tottuneen suomalaisen sotilaan ja suomenhevosen merkitystä talvisodan torjuntavoitolle.
Ylijohtaja Riitta Kaivosoja nimitettiin toimikunnan puheenjohtajaksi. Opetus- ja kulttuuriministeriön lisäksi valtioneuvoston kanslia, puolustusministeriö, Helsingin kaupunki, Talvisotayhdistys ry, Rahapaja, Suomen Taiteilijayhdistys sekä veteraanit ovat edustettuina toimikunnassa. Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi Talvisotayhdistykselle määrärahan muistomerkkikilpailuun ja toimikunnan sihteerin palkkaamiseksi.
Presidentti Martti Ahtisaari on lupautunut talvisodan kansallisen muistomerkkihankkeemme suojelijaksi.
Toimikunta on pitänyt viisi kokousta. Tammikuun seitsemäntenä Helsingin kaupunginhallitus hyväksyi Kasarmitorin talvisodan kansallisen muistomerkin sijoituspaikaksi. Toimikunta päätti myös kaksivaiheisen muistomerkkikilpailun järjestämisestä, kilpailun palkkioista ja jurystä sekä muistomerkin rahoituksesta.
Toimikunta aikoo saada muistomerkin valmiiksi 1,5 miljoonan euron budjetilla. Valtio, Helsingin kaupunki ja Talvisotayhdistys vastaisivat kukin kolmanneksen tuosta summasta. Talvisotayhdistys suunnittelee parhaillaan varainkeruuta kotimaasta ja ulkomailta.
Rahoituksen löytyminen etenkin valtiolta on erilaisten määrärahojen leikkausten aikana koetuksella. Se aiotaan hoitaa Rahapajan lyömän mitalin myyntituloilla.
Talvisotayhdistys ry on vuonna 2009 perustettu vapaa kansalaisjärjestö, jonka tarkoituksena on varmentaa talvisodan tapahtumien, muistojen ja perinnön sekä Talvisodan kokonaiskuvan välittäminen sekä kotimaahan että maailmanlaajuisesti. (www.talvisota.fi).
Talvisotayhdistys järjesti talvisodan päättymispäivänä viime maaliskuussa Helsingissä Talvisotafoorumin, jossa kirjailija Antti Tuuri kertoili oman, jo neljännesvuosisata sitten julkaistun talvisotakirjansa synnystä. On mielenkiintoista, että talvisota yhä inspiroi kirjailijoita. Syksyn kirjamarkkinoille ilmestyi ainakin kolme uutta talvisotaa käsittelevää teosta: Teemu Keskisarjan Raaka tie Raatteelle, Bair Irincheevin Talvisota venäläisin silmin ja Kimmo Sorkon Kiviniemen lukko.
Talvisotayhdistys järjesti viime vuoden toisen Talvisotafoorumin Ilmajoella kesäkuussa juuri ennen Taipaleenjoki-oopperan viime vuoden ensi esitystä. Panu Rajala kertoi tilaisuudessamme Taipaleenjoki-oopperan libretosta, joka keskittyi jokirintaman molemmin puoli toimineiden merkittävien runoilijoiden Yrjö Jylhän ja Jevgenij Dolmatovskijn runoteoksiin Kiirastuli ja Taipaleenjoki sekä heidän elämänsä vaiheisiin. Ilkka Kuusisto sävelsi tämän oopperan vajaa vuosikymmen sitten. Talvisota on inspiroinut säveltäjiä tuon oopperan jälkeenkin. Heikki Sarmanto sävelsi Talvisotarequimin vain viitisen vuotta sitten. Sen nelikielinen libretto syntyi New Yorkissa.
Talvisotayhdistykselle perustettiin viime syksynä neuvottelukunta, johon kutsuttiin 25 jäsentä. Toimitusjohtaja Matti Vanhanen lupautui sen puheenjohtajaksi. Jäseniksi saimme yhteiskunnan eri alojen arvostettuja edustajia.
Neuvottelukunta seuraa yhdistyksen toiminnan edistymistä, hahmottelee talvisodan päättymisen kansallisen merkkivuoden viettoa 2015 sekä tukee kansallisen muistomerkin varainkeruun toimeenpanoa. Neuvottelukunta kokoontui toisen kerran 13. helmikuuta. Tämä tapahtui eduskunnassa puhemies Eero Heinäluoman kutsusta.
Talvisotayhdistys on pitänyt kolmessa vuodessa kahdeksan yleisölle avointa talvisotafoorumia eri puolilla Suomea, Viimeksi Oulussa 30. marraskuuta. Tärkein tavoitteemme talvisodan kansallisen muistomerkin aikaan saaminen on nyt hyvällä alulla, kun muistomerkin ideakilpailu on käynnissä toukokuun puoliväliin saakka ja lopullinen valinta kuuden parhaan idean pohjalta selviää joulukuussa.
Talvisodan virtuaalinen tietokeskus on Talvisotayhdistyksen toinen keskeinen hanke. Se sai tänä vuonna alkurahoituksen kahdesta yksityisestä rahastosta. Niinpä tietokeskuksen varsinainen suunnittelu on käynnistetty. Tietokeskus toimii internetissä monikielisenä tiedostona. Se liitetään ”Suomen sähköiseen muistiin” marsalkka Mannerheimin, arkkiatri Ylpön ja säveltäjämestari Sibeliuksen työtä ja yhteiskunnallisia vaikutuksia kuvaavien tiedostojen rinnalle.
Sisällöltään siitä pyritään saamaan aikaan monipuolisesti talvisotaa kuvaava tiedosto, jossa linkitetään Suomen kohtalo ennen sodan alkua vallinneeseen maailmapoliittiseen tilanteeseen, kuvataan sotatoimia ja taisteluja, kotirintamaa ja kansantalouden tilaa sekä sodan vaikutusta Suomen kasainväliseen asemaan, kansalliseen identiteettiimme ja kulttuuriimme. Monikielisyys ja sijainti internetissä varmistavat Virtuaalisen Talvisotakeskuksen maailmanlaajuisen saavutettavuuden.
Presidentti Mauno Koiviston mukaan Suomen ideana kautta aikojen on ollut ”säilyä hengissä”. René Nyberg täsmentää tuoreessa Kanava-lehdessä, että ”Suomen Suuri tarina on epäilemättä tarina selviytymisestä, eikä esimerkiksi menetetty Viipuri tai Karjala”.
Talvisotayhdistyksessä näemme talvisodan Suomen selviytymisen lippulaivana, jonka vuoksi talvisodan kansallinen muistomerkki ja virtuaalinen tietokeskus ovat paikallaan. Venäjä ehti perustaa Talvisodan kansallisen muistomerkin Pietariin jo kuusi vuotta sitten.