EU on Suomen toiveita heikompi
Brysseliin lähetettiin ulkopolitiikan ja puolustuskysymysten eksperttejä. Jatkossakaan parlamentti ei ole EU:n vahvin vallankäyttäjä.
2
MIN
Suomen puoluekartta muuttui kertaheitolla eurooppalaisemmaksi, kun Timo Soini nosti perussuomalaiset vuoden 2011 eduskuntavaaleissa suurten puolueiden joukkoon.
Soinin puoluetta luonnehdittiin jopa vasemmistokonservatiiviseksi. Se ammensi linjaansa aineksia täkäläisen populismin pitkästä herravihan perinteestä.
Murjaisu ”missä EU, siellä ongelma” puhutteli monia suomalaisia. Ajatus siitä, että asiat hoidettaisiin itse paremmin, sopi hyvin yksin selviämisen tarinaan. Turvallisuudestakin pystyttäisiin huolehtimaan, kun ei sekaannuttaisi muiden kiistoihin.
Perussuomalaiset muuttui seuraavina vuosina puolueena myös linjaltaan eurooppalaisemmaksi, kun vastustuksen kohteeksi nousivat herrojen ohi maahanmuuttajat.
Turvallisuudessa yksin selviämisen malli törmäsi kuitenkin Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainassa alkuvuonna 2022. Se muutti suomalaisten EU:hun kohdistuneita odotuksia. Vaikka jo jäsenyyttä koskeneessa kansanäänestyksessä pinnan alla oli toiveita turvallisista kumppaneista, ajatukset alettiin lausua ääneen.
Suomalaiset halusivat Naton jäseniksi, ja EU:sta toivottiin entistä vahvempaa turvallisuuden takaajaa. Eurokriisin ja brexitin tunnelmissa virinneet puheet EU-erosta hautautuivat syvälle.
Unioniin kohdistuvat toiveet näkyivät eurovaaleissa. Brysseliin lähetettiin ulkopolitiikan ja puolustuskysymysten eksperttejä. Vaikka ehdokkaat onnistuivat väittelemään monista kysymyksistä, erot suhtautumisessa Venäjään ja Ukrainaan jäivät olemattomiksi.
