STT ymmärsi väärin

Helmikuun lopussa Suomen tietotoimiston STT:n työntekijöille esiteltiin muutosneuvotteluiden tuloksia. 13 irtisanottiin, kahdeksan muista syistä päättynyttä työsuhdetta jätettiin korvaamatta. Yhteensä 21 ihmistä lähti.

Säännölliset freelance-suhteet lopetettiin, yövuorot muutettiin Australiaan ja EU-kirjeenvaihtaja siirrettiin Helsinkiin.

Säästötarve syntyi, kun STT:n suurin omistaja Sanoma lakkasi käyttämästä sen palveluita. Ilmoitettiin kuitenkin myös ilouutisia: liikenne- ja viestintäministeriön käynnistämä miljoonaluokan valtiontuen valmistelu oli etenemässä.

Oli yksi mutta. Toimitusjohtaja Kimmo Laaksonen kertoi toimitukselle, että tukea voisi käyttää ainoastaan kehittämiseen ja uuden liiketoiminnan synnyttämiseen. Sitä ei voisi hyödyntää niin sanottuun ylläpitävään toimintaan, esimerkiksi toimittajien palkkakuluihin.

Sanottiin, että se oli EU:n ja ministeriön edellytys.

Se ei pidä paikkaansa.

Tukisääntely on ankeaa ja monimutkaista, mutta lyhyesti:

Nyt pohditaan kahden erillisen tuen myöntämistä. Ensimmäinen voi olla maksimissaan 300 000 euroa, toinen 750 000 euroa. Jottei enimmäisraja ylittyisi, tueksi on suunniteltu 1,05 miljoonaa euroa.

Summa ei ole ”suurin, minkä EU:n yritystukisääntely sallii”, kuten Journalisti kirjoitti, vaan se on suurin, josta ei tarvitse erikseen ilmoittaa komissiolle. Toisin sanoen tuki on niin vähäpätöinen, ettei sen katsota vaikuttavan kauppaan tai kilpailuun mitenkään.

Suurempi tuista edellyttää yhteiskunnallisesti merkittäväksi katsottua palvelua, jota markkinat yksin eivät pysty varmistamaan. Se olisi tarkoitettu nimenomaan uutistoimistolle, ei muun toiminnan innovointiin. Se edellyttää, että STT:lle säädetään määräaikainen julkisen palvelun velvoite.

Niin tehtiin myös vuonna 2018, kun ministeriö avusti STT:tä edellisen kerran. Uutta tukea valmistellaan samalle pohjalle.

Ministeriö kyllä odottaa STT:ltä jonkinlaisia kehitystoimia tulevaisuuden turvaamiseksi. Siinä ei ole mitään uutta. Edelliskerralla STT lupasi kehittää ”robotiikkaa ja keinoälyä”, minkä arvioitiin palvelevan suomalaista media-alaa yleisemminkin.

Sen enempää EU:n tukiehdot kuin ministeriön valvonta eivät kiellä käyttämästä rahaa uutistoimistotoimintaan tai esimerkiksi palkkakuluihin, jos siten toteutuu julkinen palveluvelvoite.

Jos tuki suunnataan pelkästään ”kehittämiseen”, se on STT:n omistajien ja johdon oma päätös, jonka epäilemättä odotetaan ”palvelevan suomalaista media-alaa” yleisemminkin.