Sote-esitys on asiantuntijanäkemysten mukainen
Puheenvuoro: Kritiikin perusteella mikään osa uudistuksessa ei tunnu olevan hyväksyttävissä, kirjoittavat yleislääketieteen opettaja Raimo Puustinen ja lääkintöneuvos Heikki Pälve.
Parhaillaan käytävässä sote-keskustelussa leimaa-antavana piirteenä on vastakkainasettelu ja räväkkä retoriikka. Punnittu puhe ja yhteiseen hyvään tähtäävien kompromissien etsiminen on jäänyt vähemmälle.
Viime vuosina käydyssä keskustelussa kaikkia sosiaali- ja terveydenhuoltomme parantamiseen tähtääviä ehdotuksia on vastustettu mitä erilaisimmilla väittämillä paratiisisaarien veronkierrosta potilasturvallisuuden heikkenemiseen saakka. Kritiikin perusteella mikään osa uudistuksesta ei tunnu olevan hyväksyttävissä.
Sote-uudistusta olisikin hyvä pysähtyä edes hetkeksi tarkastelemaan suhteessa tulevien vuosikymmenten suomalaisen yhteiskunnan muutoksiin. Monet asiantuntijalaitokset ovat jo näin tehneetkin.
Kela, THL, Lääkäriliitto ja Sitra ovat linjanneet jo viime vuosikymmenellä, että kunnat ovat liian pieniä yksiköitä rahoittamaan tai järjestämään sote-palveluja. Nämä toiminnat tulee siirtää kunnilta suuremmille järjestämisalueille. Juuri näin nyt esitellyssä sote-lainsäädännössä on linjattu.
Suomen väestö vanhenee, mikä tulee kasvattamaan sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvetta ja kustannuksia. Palveluiden järjestämis- ja tuotantovastuu on erotettava toisistaan yleiseurooppalaiseen tapaan. Suuri järjestäjä, jolla on selkeä rahoitusvastuu koko toiminnasta lisää kustannusvaikuttavuutta, samoin kilpailun lisääminen palveluiden tuotannossa. Tätä ollaan sote-lainsäädännössä toteuttamassa.
Kansalaiset haluavat päättää itseään koskevista asioista myös sosiaali- ja terveydenhuollossa. Julkisesti rahoitetuissa palveluissa julkisen vallan tulee kuitenkin määrittää palvelujen sisältö- ja laatuvaatimukset sekä neuvotella tuottajille maksettavien korvausten suuruus. On myös perusteltua rajata kansalaisen valinnanvapautta pitkälle erikoistunutta sairaanhoitoa vaativassa tilanteissa. Myös tätä ollaan lainsäädännön keinoin nyt toteuttamassa.
Terveydenhuoltojärjestelmän kivijalka on toimiva perusterveydenhuolto, jossa valtaosa kansalaisten terveysongelmista pystytään hoitamaan tarvitsematta turvautua kalliiseen erikoissairaanhoitoon. Toimiva perusterveydenhuolto edellyttää muun muassa riittävää määrää yleislääketieteen erikoislääkäreitä, joiden palveluihin kansalaiset voivat terveysongelmissaan ensisijaisesti tukeutua. Ilman perusterveydenhuollon sel- keää vahvistamista erikoissairaanhoitoon siirtyy sinne kuulumattomia tehtäviä, mikä kasvattaa kustannuksia. Myös tätä sote-esitys pyrkii hoitamaan.
Toteutuessaan lainsäädäntö mahdollistaa pienten palveluntuottajien olemassaolon ja uusien syntymisen, jotta palvelujen tuotanto ei maakunnissa kasaudu yhdelle julkiselle ja muutamalle suurelle tuottajalle. Lähipalveluiden säilyminen ja lisääntyminen voidaan mahdollistaa juuri uusien pienien tuottajien syntyä tukevilla ratkaisuilla.
Nyt esillä oleva lakiesitys sisältää asiantuntijaorganisaatioiden esittämät keskeisimmät ratkaisut tämän hetken ongelmiin ja tulevaisuuden asettamiin haasteisiin. Lakiesitys on kuitenkin vasta raami, jonka pohjalta alkava uudistustyö tulee kestämään vuosia.
On aika siirtyä eteenpäin ongelmalähtöisestä retoriikasta. Kyse on uudistamisen aloittamisesta, ratkaisujen löytämisestä ja yhteisestä hyvästä.
Puustinen on lääketieteen lisensiaatti, filosofian tohtori ja yleislääketieteen kliininen opettaja Tampereen yliopistossa ja Pälve on lääkintöneuvos.