Valheiden vaaralliset jäljet
Ukrainan tuhkarokkoluvut ovat korruption, oligarkkien ahneuden ja valtiollisen mielipidevaikuttamisen tulos. Palauttaisiko koronavirus tieteen arvostuksen?
Helmikuussa otsikoissa vilahti koronavälikohtaus Keski-Ukrainassa: kun Novi Sanžaryn sairaala oli valittu karanteenipaikaksi Kiinasta evakuoiduille ukrainalaisille, osa paikallisista otti oikeuden omiin käsiinsä.
Karanteeniin saapuvia kuljettaneiden linja-autojen ikkunoita kivitettiin ja saattuetta turvanneiden poliisien kanssa otettiin yhteen.
Myös Länsi-Ukrainan Lvivissä paikalliset tukkivat tien, kun evakuoituja oltiin viemässä sairaalaan. Jotkut ehdottivat evakuoiduille sopivaksi karanteenipaikaksi Tšernobylin eristysvyöhykkettä.
Suomessa ulkomailta saapuvia kansalaisia odotti hyvin toisenlainen vastaanotto. Terveydenhuoltoon liittyviä toimenpiteitä ei ole vastustettu, sillä luottomme terveydenhuoltojärjestelmäämme on hyvä. Ukrainassa tilanne on täysin toinen.
Viime vuonna 57 000 ihmistä sai Ukrainassa tuhkarokon. Taudin levinneisyyden syyt ovat korruptiossa, heikossa rokotekattavuudessa, paikoin heikossa rokotteen saatavuudessa ja ennen kaikkea rokotevastaisuudessa. Rokotepeitto tuhkarokkoa vastaan putosi Ukrainassa pari vuotta sitten 42 prosenttiin. Rokottamattomien lasten lukumäärässä Ukraina sijoittuu Angolan ja Etiopian väliin.
MPR-rokote on Ukrainassa pakollinen. Lasten on tuotava rokotetodistus niin kouluihin kuin lastentarhoihin, mutta Unicefin arvion mukaan todistuksista 30 prosenttia on väärennöksiä. Lääkärit ja sairaanhoitajat kirjoittavat valetodistuksia rahasta.
Rokotusten pakollisuus tai hyvä saatavuus ei muuta tätä asiaa maassa, jossa terveydenhuoltohenkilöstön tulotaso on alhainen. Rokotevastaisuus on heille elinkeino, josta moni ei ole valmis luopumaan.
Tietotaso immuniteetista ei ole riittävä edes akateemisella tasolla: tutkinnot ovat ostettavissa, tenteistä pääsee läpi rahalla. Rokotevastaisia opettajia löytyy tulevia lääkäreitä ohjaavien professoreiden joukosta.
Rokotteet ovat myös olleet pitkään venäläisten ja ukrainalaisten rahamiesten pelikenttää.
1990-luvulla rokotettujen suoja on heikko Ukrainan silloisten talousongelmien vuoksi, ja Venäjältä ostetut rokotteet ovat paljastuneet tehottomiksi. Tilanne on johtanut varsin laajalle levinneeseen käsitykseen siitä, että rokote ei ole suoja tautia vastaan.
Ikäryhmän uudelleenrokottaminen lännestä lähetetyillä rokotteilla puolestaan kaatui Venäjän puututtua peliin disinformaatiokampanjalla, jonka mukaan uudet annokset oli tarkoitettu köyhän väestön sterilisointiin. Samalla heikennettiin integraatiota länteen ja luotiin epäluottamusta.
Kun Ukraina osti vallankumouksen jälkeen rokotteita lännestä, Venäjä aloitti jälleen kampanjoinnin niitä vastaan ja auttoi rokotevastaisuutta. Venäjä ulotti toimintansa myös Yhdysvaltoihin, jossa on esiintynyt tuhkarokkopiikkejä.
Samat tahot, jotka avittivat presidentti Trumpin vaalivoittoon, ovat aktiivisia rokotevastaisissa nettiyhteisöissä.
Venäjän länteen ulottuvan mielipidevaikuttamisen keskeinen tavoite on horjuttaa demokraattista järjestelmää. Tähän työhön käy mikä tahansa asia, joka heikentää luottamusta valtioon. Päätavoite on edistää polarisaatiota. Tuhkarokko on vain sivutuote.
Vasta Ukrainan vallankumouksen myötä lääkehankintoihin liittyvää korruptiota on päästy tutkimaan. Arvioiden mukaan noin 40 prosenttia lääkkeisiin varatuista rahoista on aikaisemmin kulunut lahjuksiin. Ei siis ihme, että luotto terveydenhuoltojärjestelmään on heikko.
Ukrainan hurjat tuhkarokkoluvut ovat esimerkki valheiden pitkistä ja vaarallisista jäljistä.
Ukrainan tuhkarokkotilanne koskee myös meitä, mikäli rokotevastaisuus leviää edelleen myös Suomessa.
Toivon, että korona-aika on havahduttanut kansalaiset ymmärtämään, mitä saa aikaan tauti, jota vastaan ei ole rokotettu. Tuhkarokkoon ei ole lääkettä, ja se voi tappaa.
Ukrainan tuhkarokkotilanne koskee myös meitä, mikäli rokotevastaisuus leviää edelleen myös Suomessa – huolimatta siitä, että elämme hyvin toisenlaisessa valtiossa kuin Ukraina.
Ehkä koronavirus muuttaa tämän kehityksen nyt, kun on selvää, että epidemiat ovat mahdollisia myös täällä. Virus pakottaa kunnioittamaan faktoja ja asiantuntemusta, joille populistit vielä hetki sitten nauroivat.
Palauttaako siis korona tieteen arvostuksen?
Kirjoittaja on kirjailija.
Tämä oli ilmaisnäyte SK:n maksullisesta sisällöstä
Tilaa Suomen Kuvalehti ja hanki luettavaksi koko sisältö ja arkisto
Tilaa