SK:n lukjoilta: Uskonnon ja elämänkatsomustiedon tilalle uusi yhteinen oppiaine

Kirkkoon kuuluvan oppilaan osallistuminen oman uskontonsa mukaiseen opetukseen ei ole hyvä ratkaisu.

Profiilikuva
Kirjeitä
Teksti
Suomen Kuvalehti
Suomen Kuvalehti

Katsomusaineiden opetus tarvitsee kokonaisremontin

Suomen Kuvalehdessä (51–52/2021) oli kirjoitus elämänkatsomustiedon avaamisesta kaikille oppilaille. Katsomusaineiden opetusta ei pitäisi liittää katsomusyhteisön jäsenyyteen.

Periaate, jossa evankelisluterilaiseen tai ortodoksiseen kirkkoon kuuluva oppilas osallistuu oman uskontonsa mukaiseen opetukseen, ei ole yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien toteutumisen näkökulmasta hyvä ratkaisu. Opetus ei voi tapahtua lokeroituneissa ryhmissä, sillä niissä ei ole mahdollisuutta tutustua monipuolisesti ja laaja-alaisesti eri uskontoihin ja katsomuksiin. Nykyisessä järjestelmässä opetus kohdentuu kapeasti ”omaksi” määriteltyyn uskontoon ja sen sisältöihin.

On huolestuttavaa, että koulussa on yhä enemmän oppilaita, jotka eivät osallistu mihinkään siellä toteutettavaan uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetukseen. Tarvitaan uusi oppiaine, johon kaikkien oppilaiden pitää yhdessä osallistua. Näin varmistetaan tulevaisuuden kansalaisten tiedot eri uskonnoista ja katsomuksista sekä arvoista.

Opetuksen haasteita ei ratkaista avaamalla mahdollisuus osallistua elämänkatsomustiedon opetukseen, vaan kehittämällä kouluun uusi yhteinen oppiaine uskonnon ja elämänkatsomustiedon tilalle. Sen rakentamiseen pitäisi liittää tutkimus- ja kehittämistoimintaa, eikä yrittää tekohengittää nykyistä toteuttamistapaa.

Arto Kallioniemi

Uskonnon didaktiikan professori, Helsingin yliopisto

Heidi Rautiomaa

Väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto