Varsinainen työ on tehdä päätöksiä
Kun kuulemme uutisia Ukrainasta tai luemme raportteja ilmastonmuutoksesta, oikeutettu jatkokysymys on: Mitä EU tekee?
Eurovaalien kampanjointi näkyy nyt myös katukuvassa, ainakin julisteissa. Niissä puolueet haluavat tiivistää pääviestinsä muutamaan sanaan.
Jos hiukan vetää mutkia suoriksi, EU on jossain kaukana. Nyt valitaan suomalaiset, jotka lähetetään sinne estämään hulluimpia herrojen kotkotuksia.
Iskulauseiden teko on tietenkin epäkiitollista. EU on monimutkainen kokonaisuus, jonka päätöksenteko poikkeaa kotimaan kuvioista.
Tärkeimmät EU-linjavaalit ovat kansalliset parlamenttivaalit, koska jäsenvaltioita edustavat kunkin maan hallitukset. Unionin kannalta on tärkeää, kuka on vallassa esimerkiksi Ranskassa tai Puolassa.
Jäsenvaltioiden kompromissien lisäksi EU:n toiminnassa on kyse myös eri aatesuuntien kantojen yhteensovittamisesta. Siksi europarlamenttivaalit ovat eduskuntavaaleista tuttu ideologioiden välinen kisa.
Toki myös edustajaksi valitun henkilöllä on merkitystä. Jos on lahjakas tai ahkera, voi saada paljon aikaan. Jos taas työnteko ei maistu, europarlamentti on paljon kauempana julkisuuden tarkkailevalta katseelta kuin oma eduskuntamme.
EU on siitä harvinainen rakennelma, että se pyrkii ylikansallisella tasolla demokraattiseen päätöksentekoon, sen vahvuuksineen ja heikkouksineen. Maailmalla trendi kulkee valitettavasti kohti kansallisen tason epädemokraattista päätöksentekoa.