Sammakot, äiti ja vaimo saivat Lasse Lehtosen sulkemaan X-tilinsä
Kelan pääjohtaja Lasse Lehtonen toimii myös Raamatun hengessä, pakinoi Robert Sundman.
Maanantaiaamuna viestipalvelu X:ssä odotti marrasyllätys. Sukkelista postaussormistaan tunnetun Kansaneläkelaitoksen eli Kelan pääjohtajan Lasse Lehtosen tili oli kadonnut.
Lehtonen on ollut törmäyskurssilla alaistensa kanssa etätyökäytänteistä. Taannoin hän sai hallitukseltaan nuhteet ilmaistuaan julkisuudessa, ettei johtoa niin haittaa, jos joku linjauksista nokkiinsa ottanut virkailija lähtisikin.
Kesäkuussa aloittaneella pääjohtajalla on maine persoonana, joka ei pelkää ladata tiskiin näkemyksiään tai ohjeistaa muita. Mutta entä malka omassa silmässä?
Kesällä 2021 silloisen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin diagnostiikkajohtaja Lehtonen ihmetteli, miten leväperäisesti Pietariin matkaavat jalkapallon EM-kisaturistit suhtautuvat koronaohjeisiin. Kiintoisaksi ihmettelyn teki se, että Lehtonen oli itsekin matkassa.
Tällä kertaa X-palveluun päätyi aamuöistä pohdintaa, miten etätyöjupakan ”sammakot” olisi vältetty, jos Kelan viestintä vain olisi valmistellut siitä pyydetyn materiaalin.
Epäselväksi jäi, miten materiaalilla olisi ehkäisty pääjohtajan omat sammakot. Myöhemmin Lehtonen ehkä itsekin tämän ymmärsi. Hän kertoi pitävänsä äitinsä ja vaimonsa suosituksesta sometaukoa ja ”todennäköisesti deaktivoivansa” X-sovelluksen hetkeksi, jottei tule ”kiusausta liikaa viestitellä”.
Kelan pääjohtaja toimi lopulta Raamatun hengessä: Jos X:säsi viettelee sinua, repäise se irti ja heitä se pois.
Lehtosen Kelan johtoon valinneet kansanedustajat luottavat edelleen pääjohtajaan. Eduskunnassa onkin keskitytty viime päivinä aivan toisenlaiseen skandaaliin.
Pikkujoulujen jälkeen vessasta voi löytyä huumejäämiä ja kansanedustajakin saattaa humalassa ammuskella, mutta onhan rajan jossakin kuljettava. Nimittäin alastomuudessa.
”Aivan järkyttävä”, kommentoi nimetön kansanedustaja Iltalehdelle (12.11.) parlamentin joulukorttia. Kaksi muutakin kollegaa ovat tyrmistyneitä.
Kortin kuvaan on ikuistettu Wäinö Aaltosen Työ ja tulevaisuus -veistoksen alastomia hahmoja piparisina.
Veistokset kiertävät istuntosalia, ja Iltalehti muistuttaakin naishahmon alastomuuden herättäneen pahennusta jo vuonna 1932.
Alaston ihminen on niin perinteinen aihe taiteessa, ettei kansanedustajille uskalla suositella museoretkiä. Turvallisuuden tunne saattaisi järkkyä Ateneumissa välittömästi.
Helsingin Sanomat on vastannut jo vuonna 2019 suositulla ”Lasten tiedekysymykset” -palstalla uteliaalle 8-vuotiaalle, miksi taiteessa on niin paljon alastomuutta.
Seuraavaksi samaan kysymykseen voidaankin vastata ”Kansanedustajien taidekysymykset” -palstalla.
