Ruotsi on nuorempi ja virkeämpi

Profiilikuva
pääkirjoitus
Teksti
Matti Kalliokoski
Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden vastaava päätoimittaja.
3 MIN

Vuosikymmenien ajan poliittisen päätöksenteon tärkeimpiä kysymyksiä on meillä ollut: miten tämä asia on ratkaistu Ruotsissa?

Tänä keväänä teemasta kuultiin uusi muun­nelma: kuinka pitkiä poliittiset lakot olisivat Ruot­sis­sa, jos siellä olisi sellaisia?

Vertailun länsinaapuriin voi aina rajata mielensä mukaan. Jos katsoo julkisen talouden kokoa ja menoja, Suomi näyttää lähinnä hiukan Ruotsia laihemmalta mutta samaan sisarussarjaan kuuluvalta.

Jos taas katsoo, millainen kansantalous rahoittaa hyvinvointivaltiota, Suomi häviää vertailun selvästi.

Finanssikriisin jälkeen Ruotsissa talous on kasvanut vahvemmin kuin Suomessa. Täällä valtio on ottanut velkaa ja kärsinyt alijäämästä, kun taas Ruotsissa ylijäämä on ollut pääsääntö. Velkaa ei ole kertynyt.

Vaikka julkisella sektorilla täytyy aina olla tarkkana, käytetäänkö verovaroja tehokkaasti, ongelmat olisivat paljon pienempiä, jos Suomen julkista sektoria rahoittaisi Ruotsin kaltainen kansantalous.

Mikä selittää Ruotsin menestystä, kruunuko?