Kasvun idut kadoksissa

Suomen julkisen sektorin velka kasvaa ennätystahtia. Viimeisten ennusteiden mukaan velkaa on hallituskauden lopussa reilut 260 miljardia euroa, 85 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Velan bkt-osuutta voi pienentää joko pienentämällä budjetin alijäämää tai kasvattamalla bkt:ta.

Alijäämän pienentäminen tarkoittaisi käytännössä ikäviä menoleikkauksia tai veronkiristyksiä.

Eipä ihme, että moni hallitus mieluummin kasvattaisi taloutta – varsinkin kun kasvu on viimeiset 15 vuotta ollut onnettoman hidasta.

Ongelmana on, ettei kukaan oikein tiedä, miten kasvun kiihdyttäminen onnistuisi.

Hallitus onkin pyytänyt eläkeyhtiö Varman toimitusjohtajaa Risto Murtoa ja tämän kasvuriihi-työryhmää kokoamaan ehdotuksia kasvun vauhdittamiseksi.

Ehdotukset annetaan helmikuun lopussa.

Työryhmän nimi on tosin harhaanjohtava. Riihessähän viljan ei enää ole tarkoitus kasvaa, vaan siellä satoa jo kuivataan ja puidaan.

Murron työryhmän kokoonpano poik­keaa­ hiukan tavanomaisesta.

Murron itsensä lisäksi virkamiehiä, ekonomisteja, tai tutkijoita on mukana vain yksi, Laboren johtaja Mika Maliranta.

Muut jäsenet edustavat poliitikkoja, liike-elämää ja pääomasijoittajia.

Valinta voi olla perusteltu. Tutkijatyöryhmien rasitteena on se, että ehdotusten taustalla pitäisi olla tieteelliset kriteerit täyttävää tutkimustietoa.

Kasvututkimuksen kohdalla tutkimusnäyttö tahtoo olla kovin yleisluontoista. Tutkimuksen mukaan investointeja, innovaatioita ja kilpailua olisi hyvä edistää ja työvoiman osaaminen on tärkeää.

Ilman näyttötaakkaa visioiminen on helpompaa.

Ainakaan ideoista ei pitäisi olla pulaa.

Ministeriöiden virkamiehet kokosivat työryhmälle jo viime syksynä 500 kasvutoimenpiteen listan. Valtioneuvoston kansalaiskysely tuotti yhteensä 781 ehdotusta.

Osa ehdotuksista pyrkii tosin lähinnä edistämään oman etujärjestön päämääriä.

Esimerkiksi elinkeinoelämän järjestöt näyttävät käynnistäneen melkoisen kampanjan korkeimpien marginaaliverojen, yhteisöverojen ja osinkojen verotuksen alentamiseksi sekä perintöveron poistamiseksi.

Ajankohta on tuskin sattumaa. Ikkuna veronalennuksille on ehkä auki enää hallituskauden loppuun saakka. Parhaat mahdollisuudet ehdotuksilla olisi menestyä, jos ne rahoittaisivat itse itsensä.

Kuuluisan Lafferin käyrän mukaan verotuksen kiristäminen kasvattaa verotuloja – mutta vain tiettyyn pisteeseen asti.

Jos veroja korotetaan yli Lafferin käyrän huippupisteen, kannustimet lisätöihin vähenemät ja houkutus verosuunnitteluun ja -kikkailuun kasvaa. Silloin veronkorotus saattaa lopulta jopa vähentää verotuloja.

Yhteisöveron, osinkoveron tai perintöveron kohdalla Laffer-käyrä tuskin on oleellinen kysymys.

Esimerkiksi yritysten voitostaan maksaman yhteisöveron alentaminen ei suomalaistutkimuksen mukaan vaikuttanut pienten yritysten investointeihin juuri mitenkään. Ilman investointeja on vaikea saada aikaan niin paljoa kasvua, että sillä olisi verotulokertymän kannalta merkitystä.

Kansainvälisillä yrityksillä yhteisövero voi vaikuttaa myös siihen, missä maassa voittoja kannattaa raportoida. Suomalainen 20 prosentin yhteisövero on kansainvälisesti verrattuna varsin kohtuullinen.

Pohjimmiltaan verokeskustelussa on aina kyse myös oikeudenmukaisuudesta: pitääkö perillisten maksaa veroa vanhempiensa jo kertaalleen verotetuilla tuloilla ostetuista asunnoista tai pitääkö osinkoja verottaa kevyemmin kuin palkkaa.

Ansiotulojen marginaaliverotuksen kohdalla myös vaikutus verotulokertymään on isompi kysymys. Arviot­ vaikutuksista ovat tosin eri tutkimuksissa kovin erilaisia.

Silti julkista keskustelua toivoisi enemmän siitä, onko reilua, jos verottaja vie yli puolet ylityökorvauksista, kuin siitä, mitä verotutkijat pitävät uskottavimpana arviona verotuksen vaikutuksesta veritulokertymään.

Arvioihin sisältyy melkoisesti epävarmuutta.

Lafferistien argumentit olisivat vakuuttavampia, jos niihin liittyisi kovan lobbauksen lisäksi myös reipasta riskinottohalua.

Mistähän löytyisi sijoittajaryhmä, joka tarjoutuisi rahoittamaan veronalennuksen, jos valtio lupaisi korvauk­sena vaikkapa puolet veroalen kasvattamista verotuloista?