Pakollakin oppii

Oppivelvollisuusikä nousi 18 vuoteen vuonna 2021. Pyrkimyksenä oli turvata kaikille elämässä ja yhteiskunnassa tarpeellinen perusosaaminen. Tavoitteeksi asetettiin, että jokainen perusopetuksen päättävä nuori suorittaisi myös toisen asteen tutkinnon lukiossa tai ammatillisessa koulutuksessa.

Tavoitteiden saavuttamisesta saatiin ensimmäinen tieteellinen näyttö tällä viikolla.

Helsingin yliopistossa taloustieteen väitöskirjaa tekevän Juho Junttilan tutkimuksen mukaan oppivelvollisuusiän nosto vähensi 16-vuotiaana koulun lopettaneiden määrän melkein puoleen. Yhteensä koulun alle 18-vuotiaana kesken jättäneiden määrä pieneni kolmanneksella.

Osa pakolla koulussa pysyneistä lopettaa koulun heti 18-vuotispäivänään, mutta näin teki moni myös silloin, kun oppivelvollisuus päättyi aiemmin.

18-vuotiaana lopettavien määrän huomioon ottaminen ei muuta perustulosta: oppivelvollisuuden pidennys vähensi koulutuksen keskeyttämistä ja lisäsi koulussa vietettyä aikaa.

Oppivelvolliset eivät pelkästään istu koulussa, vaan myös suoritettujen lukion ja ammatillisten oppilaitosten opintojaksojen määrä kasvoi.

Lopulta kasvoi myös toisen asteen tutkinnon suorittaneiden määrä, mutta vaikutus oli suhteellisen pieni, noin 1,5 prosenttiyksikköä. Uudistuksen jälkeenkin 20 prosentilla nuorista on toisen asteen koulutus suorittamatta sinä keväänä, kun he täyttävät 20 vuotta.

Oliko oppivelvollisuusuudistus siis onnistuminen vai ei?

Valtaosalle nuorista uudistuksen ainoa vaikutus oli oppikirjojen muuttuminen maksuttomiksi. Kouluun he olisivat menneet ilman pakkoakin.

Esimerkiksi lukioon hakeneiden määrä ja lukiosta valmistuneiden osuus ei muuttunut juuri millään tavalla. Ammatillisesta koulutuksesta valmistui uudistuksen jälkeen hiukan aikaisempaa useampi.

Suurimpia muutokset olivat luonnollisesti niillä oppilailla, joilla keskeyttämisriski oli suurin ja jotka ­olivat jäämässä toisen asteen koulutuksen ulkopuolelle.

Oppivelvollisuus pisti nämä nuoret useimmiten tutkintoon valmentavaan koulutukseen, joka nykyään korvaa vanhat kymppiluokat sekä ammatilliseen ja lukiokoulutukseen valmentavat koulutukset.

Noin vuoden kestävä valmentava koulutus selittää myös sen, miksi vaikutusta kolmevuotisen toisen asteen tutkinnon suorittamiseen voidaan mitata ensimmäisen kerran vasta neljän vuoden päästä uudistuksesta.

Kiemuraisemmilla koulutuspoluilla uudistuksen koko vaikutus saattaa näkyä vieläkin myöhemmin.

Oppivelvollisuusuudistus pienensi kokonaan koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten määrää. Koulu voi pitää poissa pahanteosta ja oppivelvollisuuden vaikutusta esimerkiksi nuorisorikollisuuteen tullaan varmasti selvittämään useassakin myöhemmässä tutkimuksessa.

Nuorten työllisyyteen oppivelvollisiän muutos ei juuri vaikuttanut.

Suhdanteiden muutokset tekevät tosin työllisyysvaikutusten mittaamisesta vaikeaa. Alaikäisillä työllistyminen ei useimmiten ole realistinen optio, joten koulun ulkopuolelle jääneet ovat yleensä myös työelämän ulkopuolella.

Oppivelvollisuusuudistuksen varsinaiset vaikutukset näkyvät vasta paljon myöhemmin. Uudistusta ei tehty koulua vaan elämää varten. Vasta parinkym­menen vuoden päästä selviää, pärjäsivätkö pakolla hieman pidempään koulussa pidetyt elämässään paremmin.

Oppivelvollisuus ei voi vaikuttaa esimerkiksi työelämässä menestymiseen, ellei sillä ole ensin vaikutusta koulutukseen. Tutkimuksen mukaan näyttäisi sentään olevan.

Kirjoitimme oppivelvollisuudesta aikanaan talouspolitiikan arviointineuvoston raportin, jota käytettiin myös oppivelvollisuusuudistuksen valmistelussa. Sen ennustusten osuvuuden arvioimiseen olen jäävi, ja kriittisempi arvio pitää siksi jättää muille.

Äkkiseltään näyttäisi kuitenkin siltä, että olimme ehkä jäljillä koulutukseen osallistumisen suhteen. Sen sijaan arviomme oppivelvollisuuden vaikutuksista tutkintojen suorittamiseen olivat turhan optimistisia. Osaselitys on peruskoulun jälkeisen valmentavan, ei vielä tutkintoon johtavan, koulutuksen yleistyminen.

Kokonaistaloudellisista vaikutuksista tai siitä, missä määrin uudistus rahoittaa itse itsensä, en uskaltaisi sanoa mitään vielä pitkään aikaan.