Tyhjiä poissa

Voihan kantaa ottaa muutenkin kuin äänestämällä. Esimerkiksi puhumalla sekavia, kirjoittaa Jukka Ukkola pakinassaan.

Profiilikuva
Ukkola
Teksti
Jukka Ukkola
jukka.ukkola@hotmail.com
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Herra kokoomus, mitenkäs tämä teidän äänestyskäyttäymisenne tässä elvytyspakettiasiassa oikein menikään?

– Niin, mehän päätimme äänestää ryhdikkäästi tyhjää.

– Niinhän te päätitte, mutta ettekö te Suomen eurooppalaisimpana puolueena kuitenkin kannattaneet elvytyspakettia?

– Kyllä me sitä kannatimme, me vain päätimme äänestää tyhjää.

– Eikös se juuri tarkoita sitä, että te ette kannata elvytyspakettia?

– Ei se sitä tarkoita. Sitä tarkoittaisi se, jos äänestäisimme sitä vastaan.

– Aivan, niinhän se toki on. Te siis ette halunneet ottaa kantaa koko asiaan?

– Kyllä me siihen halusimme ottaa kantaa, me vain päätimme äänestää tyhjää.

– Minusta se kyllä kuulostaa juuri siltä, että ette halunneet ottaa kantaa.

– Voihan kantaa ottaa muutenkin kuin äänestämällä. Esimerkiksi puhumalla sekavia.

– Nii-in, onhan se niinkin. Mutta mikä oli tämän päätöksen perimmäinen syy? Eikö kokoomus uskalla kantaa vastuuta?

– Totta himskatissa kokoomus uskaltaisi, jos sen annettaisiin kantaa vastuuta.

– Annettaisiin? Sitä vastuun kantamistahan teille juuri tarjottiin, kun eduskunnassa vaadittiin kahden kolmasosan kannatus. Silloinhan nimenomaan tarvitaan opposition tukea, jotta koko Euroopan talous ei romahda suomalaisten takia.

– Ei se noin mene. Ei kokoomukselle ole kukaan tarjonnut minkäänlaista vastuunkantoa. Ei meillä kuulemma ole edes äänioikeutta.

– Tä? Totta kai kaikilla kansanedustajilla on äänioikeus, puoluekannasta riippumatta! Ei sitä kukaan voi kieltää demokratiassa.

– Joopa joo. Onhan niillä kansanedustajilla äänioikeus, mutta puolueellapa ei ole. Siksi me päätimme antaa kansanedustajille vapaat kädet siinä äänestyksessä, mutta puolue jättää ryhdikkäästi äänestämättä, kuten olen jo tässä moneen kertaan todennut.

– Ja tämäkö on puolueenne lopullinen kanta?

– Kyllä jämpti on niin! Paitsi että onhan siellä vielä se neljäs mahdollisuus, jota voisimme ryhdikkäästi harkita…

– Mikäs se on?

– No se on tietysti se viimeinen siinä litaniassa: Jaa-Ei-Tyhjiä-Poissa.