Suomen tulevaisuus on tutkimuksessa ja kehityksessä
Hallitus tekee historiallisia investointeja, kirjoittavat pääministeri Petteri Orpo sekä ministerit Sakari Puisto ja Mari-Leena Talvitie.
2
MIN
Tieteen ja teknologian kehityksestä on tullut yhä nopeampaa, monialaisempaa ja myös politisoituneempaa. Kauppapoliittinen toimintaympäristö haastaa talouttamme, ja teknologioiden merkitys geopoliittisen ja taloudellisen kilpailun välineenä on kasvanut. Samalla tapahtuva murros luo uusia mahdollisuuksia talouden ja hyvinvoinnin kehittämiseksi.
Olemme hallituksessa tehneet valinnan panostaa merkittävästi tutkimukseen ja kehitykseen. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnalla (TKI) luodaan uutta tietoa ja osaamista, kasvatetaan tuottavuutta, uudistetaan elinkeinoelämää ja luodaan hyvinvointia. Tavoitteena siis on, että panostuksilla luodaan suomalaisille työtä ja toimeentuloa.
Tutkijat korostavat innovaatioita, yhteistyötä ja osaavaa työvoimaa talouden ja tuottavuuden kasvun avaimina. Pohjan luovat laadukas koulutus, monialainen ja pitkäjänteinen perustutkimus, teknologiset ja teolliset kyvykkyydet sekä kehittyneet yhteistyömallit.
Hallitus on lisännyt merkittävästi T&K-rahoitusta parlamentaarisessa yhteistyössä laaditun suunnitelman ja rahoituslain mukaisesti. Suomen yhteinen tavoite on nostaa T&K-menot neljän prosentin osuuteen bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteen toteutuessa Suomi on TKI-toiminnan rahoituksessa kärkimaiden joukossa ja yksi maailman houkuttelevimmista paikoista luoda uutta, tehdä tutkimusta ja kaupallisia innovaatioita.
Ensi vuonna valtion T&K-rahoituksen määrä on 3,17 miljardia euroa. Tulevaisuudessa se kasvaa noin 240 miljoonalla eurolla vuosittain. Kauas katsovalla tavoitteella ja lisärahoituksella tavoitellaan sitä, että Suomi on kansainvälisessä kilpailussa vahva pelaaja.
Hallituksen investoinnit tarkoittavat sitä, että teemme historiallisia investointeja tutkijakoulutukseen, huipputason perustutkimukseen, kvanttiteknologiaan, tekoälyyn ja uusiin tutkimusinfrastruktuureihin, kuten LUMI AI -tehtaaseen sekä moniin muihin Suomen kannalta tärkeisiin kohteisiin.
Lisääntyvän rahoituksen tuloksekkaan käytön edellytys ovat investoinnit osaamiseen ja osaajiin. Varmistamalla laadukas koulutus sekä vahvistamalla TKI-yhteistyötä ja tutkijanuria edistämme uusimman tutkitun tiedon soveltamista eri sektoreilla.
Samalla TKI-politiikan johtamista ja koordinaatiota on vahvistettava osana valtioneuvoston päätöksentekoa ja hallinnonalojen yhteistä valmistelua. Parlamentaarisiin linjauksiin pohjautuva, uudistettu tutkimus- ja innovaationeuvosto on tässä keskeisessä roolissa.
Tutkimus- ja innovaationeuvoston johdolla olemme laatineet monivuotisen suunnitelman myös kansallisten strategisten TKI-valintojen tunnistamiseksi. Valinnoilla luodaan edellytyksiä ennakoiville, pitkäjänteisille kansallisille kehittämistoimille.
Valintojen perustana ovat huipputiede ja -teknologia, markkinamahdollisuudet ja yritysten kyvykkyys, tulevaisuuden trendit ja tarpeet sekä globaalit verkostot ja kumppanuudet. Strategiset valinnat ohjaavat eri toimijoiden suuntautumista samoihin painopisteisiin.
Yksi esimerkki Suomen vahvuutena olevista murrosteknologioista ovat kvanttiteknologiat, jotka voivat mullistaa useita aloja kemiasta lääkekehitykseen ja tietoturvaan.
Suomella on vahvuuksia monilla keskeisillä tulevaisuuden aloilla, mutta tämän päivän teknologiapolitiikan haasteisiin vastaamiseksi tarvitsemme päämäärätietoisempaa yhteistyötä.
Pääministeri Petteri Orpo (kok)
Elinkeinoministeri Sakari Puisto (ps)
Tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie (kok)