Entistäkin läheisemmät naapurit

Profiilikuva
pääkirjoitus
Teksti
Matti Kalliokoski
Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden vastaava päätoimittaja.

Pohjoismaat on helppo tunnistaa yhtenäiseksi ryhmäksi vaikka kansainvälisistä vertailuista. Kärjessä on usein tuttujen lippujen värisuora.

Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska ja Islanti ovat tavallisesti luokan parhaita oppilaita, kun tarkastelun kohteena on elämänlaatu, sananvapaus, demokratian toimivuus tai jokin muu hyvä asia, joka kertoo yhteiskunnan terveestä pohjasta.

Maiden välillä on kuitenkin myös eroja. Menneinä vuosikymmeninä jakolinjoja synnytti turvallisuuspolitiikka. Ruotsi katsoi menestyksensä perustuneen 1800-luvun alkuvuosina omaksuttuun puolueettomuuteen. Suomella vaihtoehdot Neuvostoliiton naapurissa olivat rajatut, mutta vähitellen liikkumatila kasvoi. Norja, Tanska ja Islanti taas ovat Naton perustajajäseniä.

Myös EU-suhde on erotellut Pohjoismaita. Suomi, Ruotsi ja Tanska ovat jäseniä, mutta euro on käytössä vain Suomessa. Tanskalla on omia poikkeuksiaan. Norja ja Islanti ovat sisämarkkinoilla Eta-järjestelyn kautta.