Optimismin tilalle sitoutumista

Läntinen optimismi on saanut Venäjän hirmutöiden jälkeen kovan iskun, mutta samalla sitoutuminen läntisten yhteiskuntien perustaan on vain vahvistunut. 

Profiilikuva
pääkirjoitus
Teksti
Matti Kalliokoski
Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden vastaava päätoimittaja.

Mitä pitemmälle kevät etenee, sitä synkemmiksi muuttuvat pohdinnat Euroopan tilanteesta. Runsas kuukausi sitten täytyi ihmetellä, mitä valtio voi tehdä toiselle valtiolle. Nyt voi kysyä, mitä ihminen voi tehdä toiselle ihmiselle.

Oman maanosan historia viime vuosisadalta on karmeaa muisteltavaa: kaksi suursotaa, paljon sortoa, väkivaltaa ja ihmisarvon polkemista. Ehkä juuri siksi käsitys siitä, että maailma muuttuu asteittain paremmaksi, on niin vahva nykyisten sukupolvien ajattelussa.

Vaikka Suomikin on saanut osansa kärsimyksistä, pidämme oletusarvona sitä, että sääntöjä noudatetaan ja päättäjien tehtävä on edistää kansalaisten hyvinvointia. Täällä sana on vapaata ja oikeusvaltio vahva.

Optimismi sai tukea, kun Berliinin muuri murtui, Neuvostoliiton etupiiri mureni ja lopulta myös kommunistivaltio romahti lähes verettömästi. Maa kerrallaan löysi polun kohti demokratiaa.