Semiluotettava puolue
Väitetään, että eräs kannatukseltaan vajaan kymmenen prosentin puolue pettää aina.
Sanonta viitannee vasemmistoliittoon.
Puolueen sitoutuminen nykyhallituksen isoihin päätöksiin on ollut sitä sun tätä.
Vasemmistoliiton ryhmäpuheenjohtajalla Jussi Saramolla on ollut silti otsaa soimata keskustaa, joka sekään ei ole osannut päättää, ollako hallituksessa, oppositiossa vai hallituksessa ja oppositiossa.
”Tällaisina kriisiaikoina ei olisi varaa siihen, että hallituksessa on puolue (- -), jolle ainoa merkitsevä asia on gallupkannatus ja jonka kansanedustajat panikoivat uudelleenvalintaansa niin, ettei millään muulla ole väliä”, ex-opetusministeri läksytti kepua. (Kansan Uutiset, 29.11.)
Kriisitietoisuutensa on joustavaa sorttia.
Vassareilla oli vapaat kädet toimia vakaumuksensa mukaan toukokuun Nato-äänestyksessä.
Kuusi puolueen vasemman laidan edustajaa vastusti hallituksen esitystä Suomen hakeutumisesta puolustusliittoon.
Kai heillä oli perustellut syyt. Ehkä suomalaisten turvallisuuden lisääminen keskellä eurooppalaista kriisiä soti heidän omaatuntoaan vastaan.
Nato-äänestyksestä koronatartunnan takia pois jäänyt Matti Semi olisi myös painanut ei-nappia.
Siis seitsemän vassaria, lähes puolet 16 jäsenen eduskuntaryhmästä vastusti esitystä.
Semiluotettava hallituskumppani.
Saramo on sättinyt kepua, jonka ”puoluejohto ja ministerit sopivat jatkuvasti asioita, jotka eivät pidä eduskunnassa”.
Saramo tietää, mistä puhuu. Osa hänen johtamastaan eduskuntaryhmästä irtautui Li Anderssonin ja Hanna Sarkkisen jo hyväksymästä hallituksen potilasturvallisuuslakimallista syyskuussa.
Lopulta viisi vassaria näki hoitajien rajoittamattoman lakko-oikeuden ihmisten henkeä ja terveyttä tärkeämmäksi arvoksi.
Vastoin hallituksen esitystä.
Kolme vasemmistoliiton kansanedustajaa, Katja Hänninen, Anna Kontula ja Markus Mustajärvi ovat vastustaneet sekä Naton suomaa turvaa että potilaille taattavaa turvaa.
Turvallisuuden totaalikieltäytyjiä?