Nyt ei pidä pelätä velkaa

Pääkirjoitus: Koronan aiheuttamassa talouskriisissä valtion velkaantumisella yritetään varmistaa, että voimme jättää lapsillemme velan lisäksi ainakin jonkinlaisessa kunnossa olevan kansantalouden, kirjoittaa vt. päätoimittaja Jarmo Raivio

Profiilikuva
pääkirjoitus
Teksti
Jarmo Raivio
Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden toimituspäällikkö.

Korona on väliaikaisesti nitistänyt taloudellisen toimeliaisuuden monella alalla. Ei kuitenkaan kaikilla aloilla. Valtiokonttorissa Helsingin Sörnäisissä on viime viikot ahkeroitu Suomen valtiolle uutta velkaa.

Markkinoilta lainattiin 22. huhtikuuta runsas miljardi euroa, 12. toukokuuta 1,55 miljardia euroa ja heti seuraavansa päivänä 1,5 miljardia dollaria. Osa lainoista on muutaman kuukauden mittaisia, osa jopa kymmenen vuoden.

Sanna Marinin (sd) hallitus on tehnyt kahdessa kuukaudessa jo kolme lisäbudjettia. Toistaiseksi velkaa on otettu lähinnä pikavauhtia kasattuihin koronatukipaketteihin, seuraavaksi sitä aletaan ottaa talouden elvyttämiseen.

Suomi ei ennen koronakriisin alkua ollut erityisen velkaantunut maa. Velkaa verrataan yleensä bruttokansantuotteeseen; Suomessa velan suhde bkt:hen oli vuonna 2019 selvästi euromaiden keskitason alapuolella.