Nokian tulevaisuus on yhden Windows-kortin varassa

Profiilikuva
Apple
Teksti
Tuomas Nurmi

Osakemarkkinat reagoivat rajulla pudotuksella uudistukseen, jolla pyritään parantamaan Nokian kannattavuutta. Ne siis uskovat suunnitelman pikemminkin heikentävän yritystä kuin vahvistavan sitä.

Kaikki eivät ehkä ymmärrä Nokian strategiaa. Yrityksen toiminta on silti perusteltua liikkeenjohdon ja erityisesti nykyisen toimivan johdon näkökulmasta.

Nokian strategia on tulla Microsoftin laitevalmistajaksi. Johdon muutoksista päätellen tähän tavoitteeseen on myös sitouduttu. Prosessi tiedettiin jo ennakkoon raskaaksi, joten johdon toimien ei pitäisi tulla yllätyksenä omistajille.

Viime viikolla ilmoitetut irtisanomiset olivat vain ajan kysymys. Silti edelleen on epäselvää, selviääkö Nokia muutoksestaan menestyksellä vai kaatuuko se kokonaan. Jos toimitusjohtaja Stephen Elop onnistuu uhkayrityksessään, tulee hänestä eräs historian menestyksekkäimmistä muutosjohtajista. Ellei, jää hän historiaan miehenä, joka sinnitteli mahdottoman edessä.

Nokian 2000-luvun historia on johdon virhearviointien historiaa. Ensin se luuli markkinoidensa tulleen kypsään kehitysvaiheeseen ja kilpailussa pärjäävän sen, jolla on paras logistiikka. Tätä heijasti Olli-Pekka Kallasvuon valinta toimitusjohtajaksi. Vuonna 2007 Apple kuitenkin teki sen, mitä Nokia ei uskonut mahdolliseksi – toi markkinoille innovaation, jota se osasi myös markkinoida.

Yhtäkkiä markkinatilanne oli muuttunut eikä yhtiö enää pärjännyt uusissa olosuhteissa. Symbian-älypuhelinten katteet pienenivät. Yhtiön tulos taotaan pitkällä aikavälillä älypuhelinmarkkinoilla, joten jotakin piti tehdä. Nokia teki suunnitelman: ajetaan Symbian hiljalleen alas ja siirrytään saattaen uuteen Meego-käyttöjärjestelmään.

Parissa vuodessa yhtiön markkina-arvosta ehti sulaa kolme neljännestä. Sijoittajien kärsivällisyys petti. Yhtiöön palkattiin ulkopuolinen viemään läpi perusteellinen muutos. Seurasi seuraava virhe: tehtiin päätös ajaa läpi paitsi suuri, myös erittäin jyrkkä murros. Symbian-käyttöjärjestelmä päätettiin hylätä lyhyellä aikataululla, mutta siltaa uuteen ei tarjottu.

Virheen toinen puoli oli, että Nokia kuvitteli voivansa myydä vielä 150 miljoonaa tuotetta, jotka olisivat jo valmistuessaan vanhentunutta teknologiaa vailla tulevaisuutta. Jostain syystä tehtävän hankaluus on yllättänyt yhtiön.

Toinen arviointivirhe tapahtui Aasian markkinoilla, joiden piti taata yhtiölle kassavirtaa vaikean murroskauden yli. Muut valmistajat haastoivat Nokian logistisen osaamisen vielä halvemmilla tuotteilla, joilla on kaiken lisäksi kotikenttäetu. Uudessa kilpailutilanteessa sekin tulonlähde on siis ehtynyt.

Mahdollisesti pahin virhe on ollut hyppääminen palavalta porauslautalta (Symbian) täydellä painolla sellaiselle, jonka ei koskaan tiedetä edes kelluneen (Windows). Ilmeisesti viimeisessä uudistuksessa pelastusveneetkin – B-suunnitelma – heitettiin strategiaan sopimattomana ylipainona yli laidan.

Uuden toimitusjohtajan aikana Nokian osakkeen arvosta on alle kahdessa vuodessa taas hävinnyt kolme neljännestä. Vaikka tämä oli odotettavissa, on nykykehitys monessa mielessä huolestuttavampaa.

Nokia on nyt huonommassa kunnossa. Sen asema markkinoilla on kärsinyt. Se on pyrkinyt pääsemään eroon parhaan katteen tuotteistaan, jotka eivät enää sovi sen strategiaan. Sen rahoitustilanne on heikentynyt pahasti. Koko tulevaisuus on yhden Windows-kortin varassa, mutta Windows-puhelimille on vaikea löytää ostajia.

Helmikuussa 2011 neuvoin Suomen Kuvalehdessä yhtiön työntekijöitä lähtemään omasta aloitteestaan ennen kuin heidät irtisanotaan. Vaikka nyt irtisanotut kilpailevat samoista uusista työpaikoista, pätee sama edelleen. Yhtiön tulevaisuus on epävarma.

Kirjoittajalla ei ole sidoksia IT-alan yrityksiin.