Miksei rokotuksia oteta?
Kolumni: Rokottamisen vastaisia asenteita joudutaan nyt kohtaamaan ympäri maailmaa, kirjoittaa Tiina Raevaara.
Tuhkarokko jyllää Euroopassa pahemmin kuin aikoihin. WHO kertoi viime viikolla, että Euroopassa havaittiin vuoden alkupuoliskolla yli 41 000 tartuntaa. Viime vuonna tapauksia oli kaikkiaan 23 927 ja toissa vuonna alle 5 300.
Kasvu on siis ollut nopeaa. Eniten sairastuneita ja kuolleita on ollut Romaniassa ja Italiassa, joissa myös rokotekattavuus tautia vastaan on huomattavan alhainen.
Rokottamisen vastaisia asenteita joudutaan nyt kohtaamaan ympäri maailmaa.
Rokotevastaisuus on kummallinen vyyhti keskenään hyvin eriparisia asioita.
American Journal of Public Health -tiedelehdessä ilmestyi äskettäin tutkimus venäläisistä Twitter-trolleista ja boteista, jotka levittivät ristiriitaista tietoa rokotteista Yhdysvaltain presidentinvaalien aikaan.
On jollain tapaa ymmärrettävämpää, että Yhdysvaltain vaaleihin yritetään vaikuttaa valehtelemalla Hillary Clintonin kuuluvan pedofiilirinkiin kuin kiistelemällä rokotteista. Miten rokotteista puhumalla voisi muka vaikuttaa äänestämiseen?
David A. Broniatowskin johtamassa tutkimuksessa pääteltiin tavallisiksi Twitter-käyttäjiksi naamioituneiden trollien rapauttavan vallitsevaa käsitystä rokotteiden hyödystä. Siten rokotekeskustelu muuttuu osaksi samaa faktojen vastaista hyöky- aaltoa kuin tarinat Hillary Clintonin pedofiilirenkaasta.
Epätietoisuutta ei levitetä pelkästään oikean tiedon kiistämisellä vaan aktiivisella tiedon sekoittamisella, keskenään ristiriitaisten väitteiden levittämisellä. Twitter-trollitkin olivat niin rokotteita vastaan kuin niiden puolella. Moni trolli kytki rokotteet osaksi suuria, luokkaerojen kaltaisia yhteiskunnallisia kysymyksiä.
Kun ihminen ei voi enää olla varma mistään tavallisen ja turvallisen elämän periaatteista, niin kuin rokotteista, ehkä hänestä tulee hedelmällistä maaperää muunkinlaisille väitteille. Hän alkaa asemoida itseään uudelleen suhteessa vallanpitäjiin ja toisiin ihmisiin.
Rokotteiden kohtaamat asenteet ovat paljon muutakin kuin Twitter-bottien älämölöä. Lääkärilehdessä julkaistiin maaliskuussa THL:n ja Turun yliopiston tutkijoiden katsausartikkeli rokotekattavuuteen vaikuttavista tekijöistä.
Jonas Sivelä, Veikko Launis, Susanna Jääskeläinen, Taneli Puumalainen ja Hanna Nohynek korostavat artikkelissaan, etteivät rokoteasenteet ole niin mustavalkoisia kuin mediassa tai somessa näyttää.
Rokotteen ottamiseen voivat vaikuttaa sellaisetkin arkiset asiat kuin neuvolan aukioloajat ja sijainti. Tutkijat puhuvatkin mieluummin ”rokote-epäröinnistä” kuin rokotevastaisuudesta.
Oleellisia ilmiössä ovat myös huolet ja harhakäsitykset, ja niitä panevat liikkeelle muun muassa yhteiskunnallinen vastakkainasettelu ja arvaamaton mediailmapiiri. Niihin Twitter-trollitkin liittyvät.
Erilaiset ihmismielen kognitiiviset taipumukset vaikeuttavat tietoon perustuvaa keskustelua rokotteista.
Jos kerrotaan, kuinka moni ei saa rokotteesta sivuvaikutuksia, rokotteeseen suhtaudutaan myönteisemmin kuin tilanteessa, jossa kerrotaan sivuvaikutuksia saaneiden määrä. Tätä tutkijat kutsuvat kehystämisharhaksi.
Rokotteiden kohtaamat asenteet ovat esimerkki ilmiöstä, jonka ymmärtämiseen ei riitä luonnon- tai lääketieteellinen tieto. Pelkällä oikean tiedon levittämisellä ei tässä maailmassa pärjää.
Sama koskee vaikkapa ilmastonmuutostietoutta. Pitää ymmärtää tiedon leviämisen tapoja, vale- ja vihamedioita, maailmanpolitiikkaa ja ihmismielen toimintaa. Tieteentekijöille ja päättäjille riittää haastetta.