Mikko Mäenpää: Venäjän työoloista puhuttava

Profiilikuva
Tarja Halonen
Teksti
SK:n toimitus

Tasavallan presidentti Tarja Halosen valtiovierailu Venäjälle toi jälleen esille maan mahdollisuudet Suomelle niin poliittisesti kuin kauppapoliittisestikin.

Muistoissa siintää aika, jolloin politiikka ja kauppa yhdistyivät presidenttien toiminnan kautta. Suomalaiset odottavat yhä, että kauppa Venäjän rajan yli ja suomalaisten yritysten sijoittuminen itäiseen naapurimaahan saavat tuulta purjeisiin. Tämä on koko Suomen talouden kannalta tärkeä kysymys.

Venäjän ja Suomen välinen pitkä raja tarjoaa luontevan mahdollisuuden myös raja-alueen liike-elämän kehittämiseen. Kauppasuhteiden tasapainoisen kehityksen kannalta on kuitenkin tärkeää osata katsoa myös bisneksen menestyksen taakse. Venäjän työelämä sisältää valitettavasti ihmisoikeusloukkauksia, joille pitää osata tehdä jotakin.

Venäläinen ay-keskusjärjestö KTR jätti viime talvena kansainväliselle työjärjestölle ILO:lle valituksen ay- ja ihmisoikeuksien polkemisesta Venäjällä. Puolet tapauksista tulee Pietarin alueelta. Venäjän hallitus ei ole pitänyt turhaa kiirettä valitukseen vastaamisessaan. Toivottavasti valitus saadaan käsittelyyn ILO:n ensi kesäkuun työkokouksessa.

Kyse on paitsi ay- ja ihmisoikeuksista myös liike-elämän mahdollisuuksista tehdä hyvää bisnestä Venäjällä. Toimivat ja oikeudenmukaiset työelämän pelisäännöt luovat kestävän pohjan yritystoiminnalle ja hyödyttävät kaikkia osapuolia. Myös raja-alueen kasvun kehittäminen edellyttää läpinäkyvyyttä.

Pohjoinen ulottuvuus on ollut tärkeä Suomen aloite pohjoisten alueiden kehittämiseksi. Se on väline myös Euroopan unionin ja Venäjän välillä. Tavoitteena on käytännön yhteistyön avulla tukea vakautta, hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueella. Yhteistyöaloja on useita, esimerkiksi ympäristö sekä sosiaali- ja terveyskysymykset. Euroopan unionin Itämeri-strategialla on samantapaisia tavoitteita. Neuvottelupöytiin kannattaa tuoda ehdottomasti myös hyvät työpaikat ja reilu kilpailu.

Euroopan unionin Itämeri-strategiaan ei kuulu erillistä työmarkkinaosiota. Strategian osana on joukko niin sanottuja lippulaivahankkeita, joista yksi keskittyy työmarkkinoiden toimivuuteen Itämeren alueella. Vuonna 2009 käynnistynyt EU-rahoitteinen Baltic Sea Labour Network -hanke on kolmikantainen: siinä on mukana työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen lisäksi hallitusten ja parlamenttien edustus. Kolmivuotinen hanke pyrkii luomaan edellytyksiä oikeudenmukaiselle työelämälle ja edistämään tervettä yritystoimintaa. Työvoiman joustava liikkuminen ja yhteisen työmarkkina-alueen kehittäminen ovat olennainen osa Itämeri-alueen menestystä.

Hankkeen tavoitteena on ehkäistä työvoiman polkumyyntiä ja tiedottaa työvoiman liikkuvuuteen liittyvistä ongelmista. Tärkeää hankkeessa on eri toimijoiden osaamisen yhdistäminen.

Globalisaatio kehittyy kaupan kautta ja pitkälti kaupan ehdoilla. Ihmisoikeuksien ja palkansaajien oikeuksien kehittäminen ovat osa globalisaation poliittista ulottuvuutta. Suomi voi omalta osaltaan viedä oikeudenmukaisten työehtojen velvoittavuutta eteenpäin kansainvälisiä sopimuksia neuvoteltaessa. Suomen ja Venäjän hyvät suhteet tarjoavat erittäin hyvän pohjan myös työelämän suhteiden käsittelylle.

Vaikka työmarkkinasuhteet ja työelämän kehitysvaiheet eri Itämeri-valtioissa poikkeavat paljonkin toisistaan, yhteinen kehityslinja on mahdollista löytää. Paljon on kiinni tahdosta. Jos tähän ei pystytä Euroopan unionin integraation kautta, voivat Itämeren alueen valtiot ja työmarkkinaosapuolet toimia edelläkävijöinä.

Teksti Mikko Mäenpää
Kirjoittaja on STTK:n puheenjohtaja.