Yltiöavoimuuden aika jäi lyhyeksi: Wikileaksin vuotokumous kuivahti
Vuodettuja asiakirjoja julkaisevalla Wikileaks.org-verkkosivustolla on nykyään hiljaista, mutta ei autiota. Pikakaivelulla löytyy esimerkiksi pöytäkirja salaperäisen Bilderberg-järjestön kokouksesta vuonna 1980.
Aachenissa järjestetyssä kokouksessa oli keskusteltu siitä, kuinka Euroopalta puuttuu yhteinen päätöksentekokoneisto. Osallistujalistalla näyttää olleen myös Kauppakorkeakoulun kansleri Klaus Waris Suomesta.
Viime viikolla Wikileaks ilmoitti keskeyttävänsä toimintansa. Sivuston perustaja, tärähtänyttä rocktähteä muistuttava Julian Assange luovutetaan todennäköisesti pian Ruotsiin selvittelemään seksuaalirikossyytöksiä.
Jo ennen viime aikojen takaiskuja näytti siltä, että suuri Wikileaks-vallankumous on jos ei nyt peruttu niin ainakin keskeytetty.
Sivustolla piti esimerkiksi olla hallussaan paljastuksia Bank of America -pankista. Ehkä olikin, mutta Assangen kanssa riitautunut wikileaksiläinen vei tiedot mukanaan ja lopulta tuhosi ne, kun alkoi näyttää siltä, että vuotosivusto oli niin kaoottisessa tilassa, ettei vuotajien turvallisuutta pystytty enää suojelemaan.
Vajaa vuosi sitten tunnelma oli vielä korkealla, Wikileaks oli juuri julkaissut suurten lehtien välityksellä kokoelman amerikkalaisia diplomaattisähkeitä.
Esimerkiksi televisiokanava Al Jazeera ilmoitti perustavansa oman vuotosivuston. Assangen kanssa riitautuneet wikileaksiläiset taas ryhtyivät rakentamaan uutta Openleaks-vuotosivustoa.
Vuotaminen ei ole mikään uusi journalistinen innovaatio, voi olla, että se keksittiin Englannissa, kun ensimmäinen virkamies tapasi ensimmäisen journalistin ensimmäisessä pubissa.
Wikileaksin näivettyessä palattaneen perinteiseen malliin, jossa lähde kertoo asiansa suoraan toimittajalle. Se on turvallisempaa toimittajalle, tietojen luotettavuutta on helpompi arvioida, jos pääsee asioimaan suoraan lähteen, eikä vain vuotosivuston kanssa. Se voi olla myös turvallisempaa vuotajalle lähdesuojan takia.
Paluu vanhaan merkitsee loppua puheille uudesta avoimuuden ajasta, jossa paljastussivustot välittävät salaisuuksia yleisölle ilman hämäriä tarkoitusperiä ajavien perinteisten tiedotusvälineiden apua.
Oikeastaan puheet loppuivat jo, kun Wikileaks lyhyeksi jääneen yltiöavoimuuden jälkeen päätyi yhteistyöhön lehtien kanssa. Myös Openleaks – jos se pääsee liikkeelle – aikoo välittää vuotajilta saatuja tietoja tiedotusvälineille, ei suoraan yleisölle.