Etsitään välillä ratkaisuja ongelmien ja syyllisten sijaan

Profiilikuva
media-ala
Teksti
Juho Salminen

Kun Norjassa 77 ihmistä kuoli terrori-iskussa, Suomessa keskustelu asian ympärillä meni nopeasti poliittiseksi. Mediaa syytettiin syyllistämisestä, kun Anders Behring Breivikin ja Jussi Halla-ahon kirjoituksia verrattiin.

Entä Norjassa? Maassa asuva mediakasvatuksen professori Soilikki Vettenranta sanoo, että valtiovalta ja media puhuivat aluksi yhteistä myötäelämisen kieltä.

”Norjalaismediat olivat varovaisia sen suhteen, ettei kritiikki alkanut liian aikaisin”, hän kertoo Suomen Lehdistössä (8-9/2011).

Esimerkiksi poliisin toimia on alettu tutkia ja arvostella voimakkaammin, kun itse tapahtumista on kulunut yli kuukausi.

Kuukausi Suomen koulusurmien jälkeen aihe oli hävinnyt julkisesta keskustelusta lähes kokonaan. Syyllisyyskysymykset olivat esillä tuoreeltaan.

Kauppalehden ulkoasupäällikkö Markus Frey tutki lehtensä ongelmakeskeisyyttä. Maaliskuussa 2011 Kauppalehdessä esiteltiin 66 ongelmaa ja 45 ratkaisua. Bloomberg Businessweekin yhdessä numerossa huhtikuussa oli kaksi ongelmaa ja 21 ratkaisua.

Olisi helppoa väittää, että me suomalaiset nyt olemme ongelmakeskeisiä ja tykkäämme etsiä syyllisiä. Liian helppoa.

Vuoden aikana olemme saaneet lukea velkamaiden ongelmista. Aluksi saattoi tuntea paremmuutta – ovatpa saattaneet itsensä liriin. Mutta kun kriisi tulee lähelle, paremmuudentunteella ei selviä. Tarvitaan ratkaisuja, tai ainakin ideoita ratkaisuiksi.

Jokelan ja Kauhajoen nuoria tutkittiin koulusurmien jälkeen. Osalla haastattelut olivat lisänneet oireilua. Siksi moni on sitä mieltä, että järkyttävään tilanteeseen joutuneita nuoria ei pitäisi haastatella.

Soilikki Vettenrantakin ajatteli ennen niin. Nyt hän sanoo, että Norjassa nuorten haastatteluilla oli merkitystä kollektiivisen surun käsittelemisessä.

Ehkä Norjassa haettiinkin ratkaisua syyllisten sijaan. Kun trauma oli tuore, haastatellut nuoret olivat osa tätä ja kokivat sen merkitykselliseksi.

Koska ratkaisuista on puhe, laadin kriisitilanteisiin soveltuvan journalistisen huoneentaulun.

1. Älä keskity vain virheisiin, vaan myös siihen, että seuraavalla kerralla ei menisi pieleen.
2. Etsi esimerkki siitä, miten voisi toimia paremmin.
3. Älä tunge ratkaisunäkökulmaa joka juttuun.
4. Älä aliarvioi lukijaa.
5. Muista, että monimutkaisille asioille on harvoin yksinkertaista selitystä.