Kieltäkää sana ”Suomi”

Eurovaalitenttien perinteinen helmasynti on jatkuva puhe Suomesta, kirjoittaa Pauliina Penttilä.

Profiilikuva
media
Teksti
Pauliina Penttilä
Kirjoittaja on journalismin tutkija.
2 MIN

Oli lähes liikuttavaa, miten osa yleisöstä hermostui, kun Yle lähetti kolme ensimmäistä tv:n eurovaalitenttiä radiostudiosta: liian pieni studio, liian vähän väkeä töissä, eikö siellä arvosteta vaaleja! Vielä Merisää kesken kaiken.

Tuohtumus osoitti, että vakiintuneita käytäntöjä kan­nattaa joskus rikkoa. Silloin näkee, mihin olemme tottuneet ja mikä siinä on hyvää ja mikä huonoa. Nyt tuli selväksi esimerkiksi se, että paljon parjatusta päälle puhumisesta ­pääsee, kun panee poliitikoille mikrofonikuulokkeet päähän.

Keskustelu muutenkin parani, kun televisiotentin normaali pönötys oli tiessään. Sisällöstä ei valitettavasti voi sanoa samaa.

Kannatusmittauksissa on povattu laitaoikeiston voittoa. Eurovaalikeskusteluissa on käytetty valtavasti aikaa sen määrittelyyn, mitä on laitaoikeisto ja voiko sen kanssa tehdä yhteistyötä.

Toimittajien näkökulmasta aihe on varmasti ollut herkullinen, sillä se on saanut pääministeri Petteri Orpon (kok) hikeentymään.

Europarlamentin ryhmät ovat tärkeitä, sillä yhteistyö ­tapahtuu niiden sisällä ja porukat ovat kirjavampia kuin suomalaiset puolueet. Oikeisto-käsitteiden semanttinen ruotiminen ei kuitenkaan auta niiden ymmärtämisessä.

Eurovaalitenttien perinteinen helmasynti taas on jatkuva puhe Suomesta. Unohtuu, että europarlamentaarikot eivät aja unionissa Suomen etuja – sitä varten on EU:n neuvosto, jossa kokoontuvat eri maiden ministerit.

Mepit edustavat parlamentissa äänestäjiään. Kun he tekevät unionin yhteisiä lakeja, he ovat EU-kansalaisten asialla.

Ehdotus Ylelle: Tehkää vuoden 2029 eurovaalien alla jotain paljon radikaalimpaa kuin tv-kamerat radiostudiossa, tehkää tentti, jossa puhutaan ainoastaan Euroopan unionista. Kieltäkää sana ”Suomi”.

Tentin aiheena olisivat parlamentin ryhmät, niiden tavoitteet, sisäiset kiistakysymykset ja aikaansaannokset.

Keskustelussa ehdokkaat määrittelisivät, millaista Euroopan unionia he tavoittelevat ja mitkä lait heille ovat tärkeitä.

He puhisivat unionin ja kansallisvaltioiden suhteesta, mutta eivät sanaakaan Suomen edusta.

Poliitikoilla voisi olla hankalaa, mutta sehän vain kertoisi, että journalismi on onnistunut