Mattila: Parhaat tutkijat Itämeren puolesta
Tieteellinen tutkimus on Itämeren pelastamisen perusta. Ilahduttavaa on ollut yritysmaailman ja elinkeinoelämän eturivin toimijoiden halu ottaa aktiivinen rooli ja panostaa Itämeren tilaan.
Teksti Markku Mattila
(SK 11/2008, ilm. 14.3.2008)
Suomen Kuvalehti kirjoitti Ilkka Herlinin toiminnasta Itämeren puolesta (SK 4/2008, pdf linkissä). Juttu antaa hyvän esimerkin siitä, miten eri toimijat tukevat toisiaan. Yhteistyön pohjaa on rakennettu pitkäjänteisellä tutkimuksella.
Tieteellinen tutkimus on osoittanut meille Itämeren tilan. Suomessa on merkittävä Itämeren tutkijoiden yhteisö ja vahvoja tutkimusryhmiä. Ympäristöosaamisen seurauksena ja tutkijoittemme aktiivisuuden ansiosta Suomi on ottanut koordinoivan roolin Itämerta koskevassa eurooppalaisessa tutkimusyhteistyössä.
Suomen Akatemia on rahoittanut pitkään yliopistoissa ja valtion tutkimuslaitoksissa tehtyä Itämeren tilaa koskevaa tutkimusta. Akatemian aiemmassa Itämeren tutkimusohjelmassa BIREME saatiin tieteellisesti korkeatasoisia tuloksia. Osa tutkimuksen tuloksista palvelee myös Itämeren kuormituksen torjuntaan tähtääviä toimia ja antaa perusteita toimenpiteiden priorisoinnille. Yksi tutkimusohjelman osatutkimus koski Suomenlahden kustannustehokkaimpia päästörajoitustoimenpiteitä. Siinä hahmoteltiin suojelutoimenpiteiden edullisuusjärjestystä, joilla päästöjä voidaan rajoittaa ja Itämeren tilaa parantaa. Osatutkimuksen vastuutaho oli Suomen ympäristökeskus.
Itämeritutkimusta on tehty kaikissa Itämeren rantavaltioissa sekä kansallisella tutkimusrahoituksella että EU:n rahoituksella. EU:n 6. puiteohjelman tuella Itämeritutkimus koottiin uudenlaiseen EU:n tutkimusohjelmien verkostoon nimeltään BONUS. Verkoston tuloksellisen toiminnan ja tutkijoiden yhteistyötahdon seurauksena on nyt päätetty toteuttaa yhteinen Itämeritutkimusohjelma, jonka ensimmäinen tutkimusmäärärahahaku umpeutui viime vuoden lopulla.
Tutkijoiden valmiutta tehdä ohjelman mukaista tutkimusta kuvastaa hyvin se, että haetun tutkimusmäärärahan summa oli kahdeksankertainen verrattuna jaettavana olevaan rahasummaan. Taso on kova, ja olisi tärkeää saada ohjelmalle lisää rahoittajia esimerkiksi yksityiseltä sektorilta, ettei niin moni huippututkimus jää ilman rahoitusta.
Kaikki Itämeren rantavaltiot ovat mukana ohjelmassa omalla tutkimuspanoksellaan, myös Venäjä. Rahoittajista löytyy myös EU. Tutkimusohjelman suunnittelussa on kiinnitetty huomiota erityisesti aiheisiin, joiden tuloksilla voidaan vaikuttaa Itämeren pilaantumisen estämiseen ja päästöjen torjuntaan.
Ohjelman hallinnointia varten maat ovat perustaneet etuyhtymän, jonka suomalaisena jäsenenä on Suomen Akatemia ja jonka sihteeristö sijaitsee Helsingissä.
Tämä uusi eurooppalainen Itämeren tutkimuksen rahoittajien ja tutkijoiden verkosto on toimintamalli, jossa kaikki Itämeren parhaat tutkijat yhdessä sovitun työnjaon pohjalta yhdistävät osaamisensa ja luovat Itämeren tilan parantamiseksi pohjan, joka perustuu yhteiseen tutkimukseen.
Tavoite on, että tutkijat levittävät tutkimustuloksiaan eri maiden päättäjien käyttöön päätöksenteon pohjaksi ja kansalaisten tietoisuuteen. Tiedon tärkeä loppukäyttäjä on myös Itämeren suojelukomissio, HELCOM, jonka puitteissa suojelutoimista sovitaan.
Itämeren pelastamiseksi on syntynyt kaupunkien yhteinen liike, kun Helsinki ja Turku haastavat muut kunnat ja yritykset toimintaan Itämeren pelastamiseksi. Ilahduttavaa on ollut yritysmaailman ja elinkeinoelämän eturivin toimijoiden halu ottaa aktiivinen rooli ja panostaa Itämeren tilaan, josta Ilkka Herlinin perustama Baltic Sea Action Group on oiva esimerkki.
Kirjoittaja on Suomen Akatemian pääjohtaja.
Miten sinä pelastaisit maailman saastuneimman meren? Kommentoi kirjoitusta ja keskustele.