Nainen, vapaus, elämä!

Profiilikuva
media
Teksti
Anu Koivunen
Kirjoittaja on mediatutkija ja sukupuolentutkimuksen professori Turun yliopistossa.
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Sosiaalinen media täyttyy neljättä viikkoa vaikuttavista kuvista ja videoista. #MahsaAmini- tai #Opiran-aihetunnisteella löytyy nuoria tyttöjä näyttämässä keskisormea Iranin uskonnollisen johtajan Ali Khamenein kuvalle. Yläkoulu- ja lukioikäisiä tyttöjä kaduilla uhmaamassa siveyspoliisia, polttamassa hijab-huiveja ja huutamassa ”kuolema diktaattorille”.

Verkossa leviää myös pelottavia kuvia turvallisuusviranomaisten väkivaltaisista pyrkimyksistä tukahduttaa protestiaalto, jonka alkuna oli Mahsa Aminin, 22-vuotiaan kurdinaisen, kuolema siveyspoliisin vangittua hänet. Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan mielenosoitusten yhteydessä yli 150 ihmistä on kuollut ja yli 1 200 vangittu.

Tilanne on tuttu. Moni muistaa reilun vuosikymmenen takaa arabikevään ja myös Iranin vihreän liikkeen, joista puhuttiin Twitter-vallankumouksina.

Nuorten naisten vapausvaatimusten laajeneminen miesten tukemaksi yleisprotestiksi on länsimaisille feministeille inspiroiva tarina. Jospa sama tapahtuisi myös muissa naisten vapauksia väkivalloin rajoittavissa maissa, kuten Afganistanissa!

Hallinnon murtumisen toiveikasta tarinaa jakavat myös miljoonat maanpaossa elävät iranilaiset, jotka järjestävät tukimielenosoituksia ja vaativat maailman johtajien huomiota. Sosiaalisessa mediassa kamppaillaan kertomuksista: mistä protesteissa on kysymys, kuinka laajoja ne ovat ja keitä niihin osallistuu.

Samaan aikaan Iranin hallinto yrittää estää vapaata tiedonkulkua sulkemalla sosiaalisen median tilejä ja rajoittamalla internetin käyttöä. Se levittää omaa tarinaansa, jonka mukaan nuorten naisten kuolemat ovat onnettomuuksia ja mielenosoitukset ulkomailta johdettuja.

Mediankäyttäjänä joutuu pohtimaan, miten tulkita informaatiota. Riippumatonta tietoa maasta on vähän, koska Iran ei myönnä viisumeja ulkomaisille toimittajille. Suomalaisessa uutismediassa keskeinen lähde on Britannian yleisradioyhtiö BBC, jonka toimittajat seulovat ja tarkistavat sosiaalisen median kuva- ja päivitystulvaa ja yrittävät rakentaa kokonaiskuvaa.

On hyvä, että media etsii asiantuntijahaastateltaviksi iranilaistaustaisia naisia. Tarvitsemme faktoja voidaksemme arvioida sekä toivon että pelon tarinoita.