Kun valtio piilotetaan: Yhdysvalloissa kansalainen saa yhteiskunnalta tukia – mutta ei tajua sitä itse
KOLUMNI: Julkisten palveluiden hämärtäminen saa amerikkalaiset äänestämään omia etujaan vastaan, kirjoittaa Anu Partanen.
Muutama vuosi sitten professori Suzanne Mettler kysyi 1 400 amerikkalaiselta, olivatko nämä hyötyneet julkisista tuista. Yli puolet vastasi kieltävästi.
Sitten hän kysyi, olivatko he käyttäneet joitakin 21:stä tutkijoiden nimeämästä valtion tarjoamasta edusta. Tällaisia etuuksia ja tukia olivat esimerkiksi lastenhoidon maksujen verovähennys, työnantajan tarjoaman sairausvakuutuksen verovapaus, yli 65-vuotiaiden julkinen sairausvakuutus, työeläke, työttömyysvakuutus, asuntolainan korkovähennys ja valtion opintolaina.
Kävi ilmi, että 96 prosenttia asian kiistäneistä oli käyttänyt ainakin yhtä ja keskimäärin neljää etuutta. Vastaajat eivät siis ymmärtäneet hyötyneensä verovaroilla tuetuista julkisista palveluista tai eduista.
Miten näin voi olla? Ovatko amerikkalaiset poikkeuksellisen tyhmiä tai tietämättömiä? Eivät. Heidän hämmennyksensä on suora seuraus ilmiöstä, jota Mettler kutsuu nimellä submerged state, piilotettu valtio.
Verovähennys hämärtää tuen ja summat.
Piilotetun valtion resepti on yksinkertainen.
Rakennetaan julkiset tuet ja palvelut niin monimutkaisiksi, että kukaan ei ymmärrä, miten ne toimivat ja kuka niistä hyötyy. Lisätään yksityisiä välikäsiä, niin että käyttäjä uskoo ostavansa palvelun yksityiseltä yritykseltä. Rummutetaan virheellistä viestiä, että verovaroilla tuetaan vain laiskoja vähemmistöjen edustajia.
Yhdysvalloissa tärkein syy ihmisten hämmennykseen on etujen jakaminen verovähennysten kautta.
Siinä missä Suomessa julkinen päivähoito rahoitetaan verovaroilla ja perheet maksavat siitä itse vain vähän, Yhdysvalloissa perheet maksavat yksityisen päivähoidon kokonaan itse, mutta voivat vähentää osan kuluistaan verotuksessa.
Se kuulostaa järkevältä: Miksi kerätä veroja ja antaa ne sitten palveluna takaisin, kun voi vain antaa ihmisten maksaa palvelunsa itse ja sitten antaa heidän maksaa vähemmän veroja?
Siksi, että verotus on monimutkaista ja harva ymmärtää, miten monta euroa tai dollaria he lopulta verovähennyksestään hyötyvät. Lisäksi moni unohtaa, että verovähennys on julkista tukea maksamattoman veron muodossa siinä missä tilille rapsahtanut etuuskin.
Tuen määrä euroissa voi olla sama, mutta verovähennys hämärtää tuen ja summat. Tilille tullut raha tai halpa palvelu sen sijaan on selkeä ja helposti ymmärrettävä.
Sen lisäksi Yhdysvalloissa valtio ostaa julkisia palveluita yksityisiltä yrityksiltä.
Kun iäkäs kirjautuu yksityisen vakuutusyhtiön listoille sairausvakuutustaan varten, hän ei välttämättä ymmärrä valtion tukevan vakuutusta, koska hän ei asioi suoraan valtion kanssa. Yksityiset välikädet hämärtävät julkisen palvelun logiikkaa entisestään.
Julkisten palvelujen ja verojen vastustajat väittävät keskiluokalle jatkuvasti, että se rahoittaa laiskojen vähemmistöjen elämää saamatta itse tukia, vaikka tosiasiassa esimerkiksi iäkkäiden sairausvakuutus ja asuntolainojen korkovähennykset tukevat keskiluokkaa ja varakkaita.
Lopputuloksena on kansalainen, joka hyötyy tuista muttei ymmärrä sitä. Siksi hän vihaa julkisia etuuksia ja äänestää omia etujaan vastaan.
Selkeys ja ymmärrettävyys ovat yleisen oikeudenmukaisuuden tunteen elinehtoja. Verovähennykset ja yksityiset yritykset voivat olla hyvä lisä julkiseen työkalupakkiin, mutta niiden käyttämisessä on oltava varovainen – ellei sitten halua hämärtää julkisen vallan toimintaa niin, että kansa kääntyy sitä vastaan omaa etuaan ymmärtämättä.
Meidän muiden kannattaa puolustaa etuuksien selkeyttä viimeiseen saakka.
Kirjoittaja on New Yorkissa asuva toimittaja ja tietokirjailija.