Vaalikauden huonoin päätös

Jos pitäisi valita kuluneen vaalikauden huonoin talouspoliittinen päätös, niin kohta toteutumassa oleva yhteisöveron alennus olisi listalla korkealla.

Yhteisöveroalennuksesta päätettiin jo hallituksen puoliväliriihessä keväällä 2025. Paraikaa esitys on eduskunnan käsiteltävänä. Jos eduskunta hyväksyy hallituksen esityksen, yritysten voitostaan maksama yhteisövero laskee 20 prosentista 18 prosenttiin tammikuun alussa.

Yhteisöveroalennusta kritisoitiin jo siitä päätettäessä tehottomaksi, kalliiksi ja kansainvälistä verokilpailua kiihdyttäväksi. Vielä silloin ei tiedetty, miten monella tavalla päätös onnistui epäonnistumaan.

Yhteisöveroale pienentää verotuloja 841 miljoonalla eurolla vuodessa. Valtiovarainministeriö arvioi laki­esityksen perusteluissa, että erilaiset dynaamiset vaikutukset saattaisivat kompensoida ehkä kolmanneksen verotulojen laskusta.

Veronalennus kannustaa kasvattamaan investointeja, kun investointien veronjälkeinen tuotto kasvaa. Veronalennus saattaa myös vähentää kansainvälisten yritysten kannustimia siirtää voittoja keveämmän verotuksen maihin.

Yhteisöverot voivat myös kasvaa, jos kannustimet muuntaa palkkatuloja kevyemmin verotettuun muotoon lisääntyvät.

Laskelmiin yhteisöveron vaikutuksista liittyy paljon epävarmuutta, mutta valtiovarainministeriön tuore laskelma perustuu tasapainoiseen tutkimusyhteenvetoon ja suurin osa suomalaisista ekonomisteista voisi todennäköisesti olla siitä suunnilleen samaa mieltä.

Mielenkiintoiseksi arvion tekee se, että veroalesta päätettäessä ministeriö oli arvioinut itserahoitusasteen paljon suuremmaksi.

Valtiovarainministeriön laskelmiin on totuttu luottamaan, mutta ketterästi kasvaneet yhteisöverolaskelmat tekivät melkoisen kuprun ministeriön uskottavuuteen.

Suomen suurin yhteisöveronmaksaja ja samalla uudistuksen suurin hyötyjä on muuten OP-ryhmä, jolla tuskin on akuuttia pulaa investoitavista varoista. Sen sijaan kasvuyritykset eivät juuri veroalesta hyödy. Kaiken liikenevän yritykseensä investoivalle ei verotettavaa voittoa jää.

Yhteisöveroalen puolesta lobbasi voimakkaimmin Elinkeinoelämän keskusliitto. EK:n tehtäviin lobbaaminen luonnollisesti kuuluukin.

Yhteisöveroalea ajoi voimakkaasti myös Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla – ehkä hieman valikoivaan tutkimusnäyttöön perustuen. Tämä on sääli, koska ­Etlassa tehdään myös paljon erinomaista taloustie­teellistä tutkimusta, ja sen tutkimuksen riippumattomasta maineesta kannattaisi edelleen pitää tiukasti kiinni.

Yhteisöveroale epäonnistui myös ajoitukseltaan.

Nykyhallitus teki kautensa alussa tukun säästöpäätöksiä. Vaikka näiden tulokset lopulta jäänevät toivottua pienemmiksi, oli kyseessä kuitenkin 3–4 miljardin kohennus julkiseen talouteen. Hallituskauden puoli­välissä finanssipolitiikka muuttui yhteisöveroalen ja ansiotulojen veronkevennysten myötä elvyttäväksi.

Kaiken lisäksi elvytys osui noususuhdanteeseen, vaikka sitä olisi tarvittu kipeämmin taantumassa.

Julkista alijäämää ja velkaa kasvattaa tällä hetkellä erityisesti puolustusmenojen ja korkomenojen kasvu. Verotulojen pieneneminen ei silti yhtään tilannetta helpota. Valtiovarainministeriön tuoreimman ennusteen mukaan julkinen velka suhteessa bkt:hen kasvaakin tällä hallituskaudella selvästi enemmän kuin edellisellä – vaikka menoja silloin kasvatti koronakriisi.

Yhteisöveroale tarjoaa oppositiolle turhan helpon maalin. Puolueet ovat sitoutuneet julkisen sektorin alijäämien korjaamiseen. Oppositiopuolueitten on helppo esittää veroalen perumista yhtenä konkreettisena sopeutuskeinona.

Mittaluokka ei tosin alkuunkaan riitä. Eikä edestakaisin sahaava veroaste varsinaisesti edusta ennustettavaa veropolitiikkaa. Verotuksesta onkin tulossa mielenkiintoinen hallitusneuvottelukysymys, jos uutta koalitiota yritetään koota nykyisen hallitus–oppositiorajan yli.

Kiusallista on, että tämän veroalen vaikutuksia on vaikea arvioida luotettavasti jälkikäteenkin. Investointeihin vaikuttavat samaan aikaan monet muut tekijät.

Aikaisemmissa yhteisöveromuutoksissa oli löydettävissä jonkinlainen kontrolliryhmä, jonka avulla vaikutuksia voitiin arvioida. Nyt verrokki puuttuu, joten voidaan lähinnä arvailla, mitä olisi tapahtunut ilman veroalea.