Zelenskyi ja korruptio
Korruptionvastaista toimintaa rajoittava lakihanke osoitti, että presidentti Zelenskyi toimi kuin tyypillinen ukrainalainen poliitikko.
Heinäkuussa Ukrainassa tapahtui jotain sellaista, jota emme ole nähneet sitten vuoden 2022. Kiovassa, Lvivissä, Dniprossa ja Odessassa tuhannet ukrainalaiset osoittivat mieltään parlamenttia ja presidenttiä vastaan.
Ukrainalaiset ovat tunnettuja siitä, että he menevät herkästi kaduille. Protesteja ei kuitenkaan ole järjestetty kolmeen vuoteen. Syy on sota.
Kun asuin Kiovassa, kuulin jatkuvasti: vallanpitäjämme ovat edelleen korruptoituneita, mutta ensin on voitettava Venäjä ja korruptioon puututaan sen jälkeen.
Nyt ukrainalaiset eivät kuitenkaan voineet pidättäytyä protestoimasta. Sytykkeenä oli uusi laki, joka rajoittaisi korruptionvastaisen viranomaisen NABU:n ja sen syyttäjäviraston SAP:n toimintaa.
Nämä kaksi viranomaista perustettiin vuonna 2014 Euromaidanin jälkeen. Niiden tehtävä on korruptiorikosten tutkiminen ja vieminen oikeuteen.
NABU ei tutki pienimuotoista arkikorruptiota, vaan keskittyy nimenomaan isoihin konniin. Tämä oli presidentti Volodymyr Zelenskyin mukaan erinomaista – kunnes tutka osui hänen omaan lähipiiriinsä.
Kesäkuussa NABU syytti entistä varapääministeriä, Zelenskyin lähipiiriin kuuluvaa Oleksi Tšernyšovia epäilyttävästä tonttikaupasta. Kiovassa oli myyty tontteja alihintaan sopimuksella, jonka aikaansaamista Tšernyšov oli helpottanut. Sen jälkeen hän itse oli saanut ostaa tontteja alennettuun hintaan.
Ukrainan parlamentti, jossa Zelenskyin puolueella on enemmistö, aloitti heinäkuussa prosessin NABU:n rajoittamisesta. Pari tuntia sen jälkeen, kun parlamentti oli hyväksynyt lain, tuhansia ukrainalaisia oli kaduilla osoittamassa mieltään.
Kansan suosio on Zelenskyille tärkeä asia, ja tilanne oli kiusallinen.
Todelliseksi ongelmaksi se muuttui, kun Brysselistä alettiin ottaa yhteyttä. EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen soitti Zelenskyille ja kysyi, minkä takia korruptionvastaisen viranomaisen valtuuksia haluttiin kaventaa.
EU päätti pidättää jo luvattuja avustuksia ja lainoja Ukrainalle. Ilman niitä Ukraina ei pärjäisi päivääkään, mistä maan päättäjät ovat hyvin tietoisia. Parlamentti ja Zelenskyi mitätöivät oman lakinsa vain viikko sen jälkeen, kun se oli hyväksytty.
Nolo ja turha juttu.
Lännessä useampikin analyytikko väitti, että kyseessä oli vahinko.
Laki oli kuitenkin määrätietoisesti ajettu prosessi ja Zelenskyi luuli, että hän omalla arvovallallaan saisi sekä ukrainalaiset että EU:n suostumaan antikorruptioviranomaisen toiminnan kaventamiseen.
Tapaus on esimerkki siitä, että mitä kauemmin on vallassa, sitä helpommin rupeaa uskomaan omaan erehtymättömyyteensä.
Zelenskyi on lanseerannut itsensä epäpoliittisena poliitikkona.
Tässä tilanteessa hän toimi kuitenkin kuin tyypillinen ukrainalainen poliitikko: suojeli omiaan. Siitä asti kun Zelenskyistä tuli presidentti, hän on sijoittanut omat ystävänsä tärkeisiin tehtäviin.
Post-neuvostomaailmassa henkilökohtainen luottamus on tärkeämpää kuin pätevyys.
Ukrainassa Zelenskyitä on arvosteltu pitkään juuri tämän takia. Silti lännessä uskotaan edelleen, että Zelenskyi on ukrainalaisille samanlainen sankari kuin hän on meidän silmissämme. Ukrainassa pidetään kyllä saavutuksena sitä, että Zelenskyi on onnistunut keräämään vahvaa tukea maansa taakse, mutta muuten kritiikki on nähdäkseni yleistä.
Harva sanoo, että Zelenskyi varastaa. Melkein aina kritiikki kohdistuu toiseen ongelmaan: hän priorisoi ystävyyttä eikä pätevyyttä. Tuorein esimerkki on uusi pääministeri Julija Svydyrenko, joka on Zelenskyn vankkumaton liittolainen.
Korruptiosta raportoidessani saan joskus palautetta, että ei pidä toistaa Kremlin narratiivia. Toimittajan tehtävä on kuitenkin raportoida siitä, mitä tapahtuu. Kaikesta päätellen olemme tässä epäonnistuneet, koska lännessä ukrainalaisten protesti on ollut suuri yllätys.
Jos haluaa ymmärtää Ukrainaa, pitää ymmärtää tietyt perusasiat.
Ukrainalla on rohkeat sotilaat, mutta epäpätevä johto. Loistavia kirjailijoita, mutta kehnoja poliitikkoja. Heikko hallinto, mutta vahva kansalaisyhteiskunta. Kansalaisyhteiskunnan ansiosta maa on pysynyt demokratiana jopa sodassa.
Sille on aivan turha opettaa, että ei pidä toista Kremlin narratiivia.
