Ei ihan tekoälytöntä

Kirjoittaako tekoäly Aamulehden jutut? Varmistaako kukaan, että tiedot ovat oikein? Mediakritiikin iltapäivässä Tampereen pääkirjastossa yleisön kysymyksistä huokui huoli.

Tapahtuman paneelikeskusteluun osallistunut Aamulehden kehityspäällikkö Kimmo Koski sai selittää yhä uudelleen, että toimittajat tekevät jutut. Tekoäly on vain apulainen.

Parhaimmillaan tekoälystä on jo paljon apua. Kun ohjelma purkaa haastattelunauhan, toimittaja voi käyttää aikansa vaikkapa lisätiedon etsimiseen. Kysymyksiä, näkökulmia ja tekstin muotoiluja miettiessään voi pallotella tekoälyn kanssa, se ei väsy kuuntelemaan.

Mutta tämä on vasta alkua.

Journalismille olennaista on se, että toimitukset ovat alkaneet kehittää omia tekoälytyökalujaan. Silloin ne voivat itse päättää, mitä tietoa äly etsii ja mistä. Internetin tauhka ei sotke tuloksia.

Sanoma-konserniin kuuluvassa Aamulehdessä on esimerkiksi toimituksen käytössä työkalu, joka lukee pirkanmaalaisten viranhaltijoiden tekemiä päätöksiä ja tiivistää ne otsikoiksi.

Ainakin Iltalehdessä ja Tekniikan Maailmassa yleisökin voi jo kokeilla kehitysvaiheessa olevaa työkalua, joka hakee tietoa lehden omasta arkistosta ja tekee siitä tiivistelmän.

Toimittajalle sellainen työkalu on kullanarvoinen, varsinkin kiireessä: ei enää loputonta arkiston penkomista ja aiempien juttujen tankkaamista.

Tampereen yliopistossa ollaan menossa vielä toimituksia pidemmälle. ”Tekoälyn johtama uutistoimitus” -tutkimushankkeessa tekoäly on tarkoitus saada tekemään kaikki toimituksen työt – myös kirjoittamaan jutut uutisista kolumneihin ja pääkirjoituksiin.

Alkoiko jo pelottaa?

Tavoite ei kuitenkaan ole tehdä toimittajista työttömiä. Tarkoitus on selvittää, missä kulkevat tekoälyn kykyjen rajat.

Ne löytyvät todennäköisesti nopeasti. Mediakritiikin iltapäivässä journalistiikan työelämäprofessori Laura Saarikoski listasi: Tekoäly ei osaa kohdata ihmistä, joten se ei voi tehdä haastattelua. Tekoäly ei keksi uusia ideoita vaan yhdistelee vanhoja.

Yleisöllä on kuitenkin oikeus olla huolissaan. Kun uuden teknologian ympärillä käy pöhinä, on vaikea ymmärtää, mitä toimituksissa tapahtuu ja kuka niitä juttuja kirjoittaa.

Jotta luottamus säilyisi, toimitusten pitäisi avata tekemisiään. Se on hankalaa, koska työkalut kehittyvät ja muuttuvat koko ajan. Silti pitää yrittää, sillä tässä kohtaa journalistien ikuinen hokema todella pätee: yleisöllä on oikeus tietää.