Kirjat ja alv - verouudistus uhkaa lukemisen asemaa

Profiilikuva
arvonlisävero
Teksti
SK:n toimitus

Alivaltiosihteeri Martti Hetemäen johtama työryhmä valmistelee verouudistusta, jonka yhteydessä myös arvonlisäveroon kaavaillaan muutoksia. Ensi vaiheessa alennettuja verokantoja ja vakioverokantaa nostettaisiin kahdella prosenttiyksiköllä.

Työryhmä toteaa väliraportissaan, että arvonlisäverotuksessa tulisi jatkossa pyrkiä kohti yhtenäisempää verorakennetta. Ryhmä analysoi alempaa arvonlisäverokantaa esimerkiksi palvelujen verotuksen ja työllisyysvaikutusten näkökulmasta.

Hetemäen työryhmä unohtaa kuitenkin yhden tärkeän alan, jonka alempaa arvonlisäverotusta ei voida perustella pelkästään työllisyysvaikutuksilla – kirjat.

Kirjoilla on Suomessa perinteisesti ollut alhaisempi arvonlisävero. Alhaisemman veron perusteena on kulttuurin ja kirjallisuuden tukeminen, kansakunnan hyöty. Muualla Euroopassa on ollut suuntaus laskea kirjan eri muotojen arvonlisäveroa eikä nostaa vanhoja alempia verokantoja. Suomessa kirjoja verotetaan jo nyt enemmän kuin lähes kaikissa muissa Euroopan maissa.

Kotimaisen kirjallisen kulttuurin säilyminen ei ole itsestäänselvyys. Kirjojen arvonlisäverokannan nostamisella nykyisestä olisi merkittävä heijastusvaikutus koko suomalaiseen yhteiskuntaan.

Elinvoimaisen suomalaisen kirjallisuuden ja kotimaisten kielten vaaliminen on suora sijoitus Suomeen ja suomalaiseen osaamiseen.

Suomalainen osaaminen perustuu suomalaiseen sivistykseen ja kulttuuriin, tieteeseen ja tutkimukseen, jota kaikkea tehdään omalla äidinkielellä. Ei ole yhdentekevää, miten paljon kirjallisuutta ostetaan ja luetaan. Tämän lisäksi veronkorotus tietysti välittömästi vaarantaisi suomalaisen kirja-alan toimintaedellytykset ja työllisyyden.

Oppiminen tapahtuu tehokkaammin omalla äidinkielellä ja oman äidinkielen hallinta on välttämätön edellytys oppimiselle. Tutkimukset osoittavat, että kielellinen taito saavutetaan, kun lapselle ryhdytään jo varhain lukemaan kirjoja ja hän oppii tarttumaan niihin myös itse lukutaidon saatuaan. Korkeatasoinen kirjallisuus ja laadukkaat oppikirjat antavat lapsille sen osaamisen, johon suomalainen kilpailukyky nojaa. Meillä ei ole varaa riskeerata tätä tärkeintä luonnonvaraamme.

Maailmalla Suomi tunnetaan erinomaisista oppimistuloksista ja nyt myös maailman parhaana maana elää (Newsweek 16.8.2010).

Suomen PISA-menestyksestä uhkaa tulla huojuva tavaramerkki ja kirjallisesta kulttuurista tuontitavaraa.

Valtiovallan tulee huolehtia suomalaisten kilpailukyvystä ja menestymisestä. Yksi tärkeimmistä keinoista on kotimaisen kirjallisuuden ja lukemisen aseman turvaaminen.

Teksti

Katariina Jaakkola
Toimitusjohtaja, Kirjakauppaliitto

Suvi Oinonen
Toiminnanjohtaja, Suomen Kirjailijaliitto

Sakari Laiho
Johtaja, Suomen Kustannusyhdistys

Jukka-Pekka Pietiäinen
Toiminnanjohtaja, Suomen tietokirjailijat

Merete Jensen
Verksamhetsledare, Finlands svenska författareförening