Renkaat kohti taivasta
Pääkirjoitus: Hallituksia tavataan haukkua, mutta liikenneturvallisuuden parantamisesta on syytä kiittää.
Julkaistu yli kolme vuotta sitten
Sinä loppiaisena olimme vähällä kuolla.
Hanki narisi, pakkanen puri sormia. Lähdimme ajelulle lämmittämään autoa, ettei se viikonlopun partioretken aikana kohmettuisi tienposkeen.
Olin 18-vuotias, ainoa ajokortillinen, lippukunnan vartionjohtajien vetäjä. Otin retkeläisen isältä lainatun 240-sarjan farmari-Volvon täyteen nuorempia kyytiläisiä. Nopeus nousi jäisellä, mutkaisella soratiellä. Ajamisen huumaa, näyttämisen halua.
Soratie vaihtui Lamperilan ja Kuopion väliseksi maantieksi. Volvo lämpeni, käännyimme takaisin. Mielessä liikahti: paluumatka ajetaan varovaisemmin.