Jalkapallon EM-kisoissa englanti ei ollut kielten kuningas
KOLUMNI: Pelaajahaastattelut tehtiin tällä kertaa pelaajan omalla kielellä, kirjoittaa Lari Kotilainen.
Tiedoksi niille, jotka ovat eläneet uutispimennossa viime viikot: Ranskassa pelataan parhaillaan huippukiinnostavia jalkapallokisoja. Jännittää on saanut lähes poikkeuksetta koko yhdeksänkymmenminuuttisen, ja katsottavaa on riittänyt pelin jälkeenkin. Nimittäin pelaajahaastatteluissa.
Jokainen urheilufani sen tietää. Ottelun jälkeisiä pelaajahaastatteluja voi kuvailla vain sanalla mitäänsanomaton. Tuli voitto tai tappio, haastattelussa jauhetaan samoja vakiofraaseja: ”Pelasimme vahvasti joukkueena.” ”Emme olleet alussa hereillä.” ”Olen todella iloinen, kun tein maalin.”
Pelaajien jutut eivät näissä kisoissa ole parantuneet, mutta korvikkeeksi on saatu jotain uutta. Haastattelut on nimittäin tehty pelaajan omalla kielellä. Miljoonat televisiokatsojat katsovat siis suorassa lähetyksessä minuutin pari haastattelua, josta suurin osa ei ymmärrä mitään. Siinä on aikaa kuulostella itse kieltä.
Miltä kuulostaa esimerkiksi kroaatti? Pehmeän rullaavaa, jopa hieman laulavaa. Pohjalla kuuluu koko ajan erilaisia suhahduksia. Venäjää opiskellut tunnistaa puheen joukosta muutamia sanoja, sellaisia kuin hyvää tarkoittava dobre.
