Suuri puhdistus
Se, että Trumpin hallinto tekee puhdistuksia ja pelottelua avoimesti, ei tee siitä yhtään vähemmän autoritaarista, kirjoittaa Anu Koivunen.
Voisiko Yhdysvallat luisua fasismiin, kysyi Suomen Kuvalehti kansijutussaan (24.1.), jota Helsingin Sanomien Saska Saarikoski piti ylilyöntinä ja hysteriaa ruokkivana.
Itse pidän artikkelin kysymyksiä ja myös f-sanaa perusteltuina, kun takana on kaksi viikkoa presidentti Trumpin pidäkkeetöntä vallan spektaakkelia.
Liittovaltion riippumattomien virkamiesten erottamiset ja uhkaamiset saivat myös Hesarin Amerikkapodin kuvaamaan toimia ”suureksi puhdistukseksi” ja kutsumaan hallintoon sijoitettuja presidentin edustajia ”Maga-komissaareiksi”.
Puhdistus on käynnissä myös Valkoisen talon lehdistötilaisuuksissa, joissa eturiviä miehittävät influensserit, podcastaajat ja muut sisällöntuottajat. Trumpin hallinnon kielellä ”riippumaton” media.
Keskisormi heiluu, kun liittovaltion henkilöstöhallinto lähestyy kahta miljoonaa työntekijää viestillä, jonka otsikko on tunnistettavasti sama kuin Elon Muskin taannoin erottaessa suuren joukon Twitterin työntekijöitä.
Obaman slogan ”yes we can” on päivitetty muotoon ”yes I can”.
Samasta kertoo Trumpin seurauksista piittaamaton pyrkimys jäädyttää liittovaltion avustusohjelmien rahoitus vain oman mahdin osoittamiseksi.
Historialliset analogiat eivät ole yksinkertaisia. Autoritaaristen hallintojen mekanismien tunnistaminen on kuitenkin tärkeää tulkittaessa järjestelmämuutosta, joka myy itseään tehokkaana johtamisena tai ideologian ja byrokratian poistamisena.
Se, että puhdistuksia ja pelottelua tehdään avoimesti, ei tee siitä yhtään vähemmän autoritaarista.
Vaikka Trumpin asetustulva haastaa ulkomaantoimituksia, hänen ulko- ja turvallisuuspolitiikkansa ei ole mykistänyt suomalaismediaa. Päinvastoin: hyssyttelystä ei ole tietoakaan.
Hyggediplomatia puri somessa, muttei journalismissa.
Kun presidentti Stubb julkaisi sosiaalisessa mediassa kuvan, jossa hän istui Tanskan pääministerin kotona illallispöydässä yhdessä Ruotsin ja Norjan pääministereiden kanssa, hän ei sanallakaan maininnut sitä, että uutisotsikot samaan aikaan toistivat Trumpin halua liittää Grönlanti Yhdysvaltoihin.
”Kotoisan tunnelman ei pidä antaa hämätä”, kirjoitti Anna-Liina Kauhanen Helsingin Sanomissa. ”On turha kuvitella, että kriisi koteloituisi Tanskaan”, totesi Ylen Maria Stenroos.
Sekä Ylen Politiikkaradiossa että A-Talkissa tutkijat ja kansanedustajat keskustelivat suorasanaisesti Trumpin uhkailusta ja tilanteen vakavuudesta Euroopan ja Suomen kannalta. Kokoomuksen Pia Kauma avoimesti rinnasti Trumpin ja Putinin retoriikan.
Jotain on opittu niin YYA-ajasta kuin Nato-keskustelustakin.
Oikaisu 3.2.2025 kello 15.20: Korjattu, että Trumpin pyrkimys on jäädyttää liittovaltion avustusohjelmien rahoitus, ei liittovaltion rahoitus, kuten tekstissä luki. Korjattu myös sanamuotoa: Saska Saarikoski piti SK:n jutun kysymystä ylilyöntinä ja hysteriaa ruokkivana, ei nimittänyt.