Laivalla leikkaukseen

Harva leikkausta odottava tietää, että on olemassa halpa ja nopea ohituskaista.

Toimitukselta 23.1.2026

Teksti: Petri Pöntinen

Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden toimittaja, joka on erikoistunut pitkiin featureartikkeleihin.

4 MIN

Odottaako tyräleikkausta ja kärvistellä kivuissa puoli vuotta?

Mennäkö yksityiselle ja maksaa itsensä kipeäksi?

Vai ostaako laivalippu Viroon ja selvitä halvalla ja nopeasti?

Kymenlaaksolaisella naisella oli kolme vaihtoehtoa, kun selvitin hänen tapaustaan. Helppo arvata, mihin nainen päätyi.

Leikkausaika järjestyi Tallinnasta yksityiseltä lääkäriasemalta marraskuun alussa 2025. Odotusaika oli kolme viikkoa. Operaatio onnistui, kivut katosivat. Kela-korvauksen jälkeen maksettavaa jäi vajaat 300 euroa, sama asiakasmaksu, jonka potilas olisi maksanut hyvinvointialueensa sairaalassa.

Nainen voi kiittää Euroopan unionia.

EU on edistänyt määrätietoisesti lainsäädännöllä potilaiden valinnanvapautta, mahdollisuutta saada hoitoa toisesta EU- ja ETA-maasta.

Sama tyräleikkaus olisi maksanut viisi tonnia yksityisellä Suomessa. Potilas ei olisi saanut euroakaan takaisin, ja se taas johtuu Suomen nykyisestä lainsäädännöstä. Kela korvaa kirurgiaa kotimaassa vain poikkeustapauksissa.

Harva leikkausta odottava tietää, että kotimaan jonon ohi on ollut ohituskaista vuoden 2023 alusta. Kun tietyt kriteerit täyttyvät, ulkomailla voi käydä leikkauksessa yhtä halvalla kuin julkisella puolella kotimaassa. Vain matkakuluja joutuu maksamaan omasta pussista enemmän.

Missään ei näe näyttäviä mainoskampanjoita, ei ainakaan viranomaisten maksamia.

Kelan yhteydessä toimii kyllä Rajat ylittävän terveydenhuollon neuvontapiste. Missiomme on edistää potilaan oikeuksia, verkkosivuilla julistetaan.

Neuvontapiste jakaa tietoa, kunhan sen olemassaolon hoksaa. Ennen tätä juttua en itse ollut moisesta viranomaistahosta kuullutkaan.

Kymenlaaksolaista naista hoitanut kirurgi ei ehdottanut, että puretaanpa sairaalan hoitojonoa ja lähetetään sinut Tallinnaan leikattavaksi. Ei myöskään maininnut, että potilas voi itse hakeutua hoitoon toiseen EU-maahan kotimaan asiakasmaksun hinnalla. Potilas otti asiasta selvää omatoimisesti.

Vaikuttaa siltä, että hyvinvointialueet näkevät ulkomaan hoidoissa lähinnä riskejä. Viesti Mehiläisen virolaisesta tytäryhtiöstä: yksikään hyvinvointialue ei ole ehdottanut leikkausjonon purkua Tallinnassa.

Potilaat potekoot kotona ja odottakoot omaa vuoroaan.

Jokaisella suomalaisella on kuitenkin oikeus hakea itse hoitoa toisesta EU-maasta, sitä ei voi kukaan estää. Mutta arpapeliä on, saako hoitoon etukäteen maksusitoumuksen tai korvataanko suurin osa kustannuksista jälkikäteen.

Tätä mieltä on Jari Petäjä, Husin lasten ja nuorten sairauksien toimialajohtaja. Petäjästä korvausprosessi on liian läpinäkymätön ja hajanainen ympäri maata.

”Se on altis yksittäisen lääkärin ja asiantuntijan tulkinnalle, jossa peukku nostetaan ylös tai alas”, Petäjä sanoo.

Jos potilas haluaa omatoimisesti hakeutua hoitoon ulkomaille, hyvinvointialueen on annettava asiasta lausunto. Kela on pelkkä kumileimasin: ilman hyvinvointialueen myönteistä lausuntoa korvausta ei makseta.

Periaatteessa kriteerit ovat yksinkertaiset. Sellaista hoitoa ei korvata, joka ei ole Suomen palvelujärjestelmän piirissä. Mutta sitten alkaa tulkinta. Milloin hoito on lääketieteellisesti järkevää? Milloin ennakkolupa eli hoidon maksusitoumus on perusteltua evätä sillä perusteella, että leikkauksen luvataan järjestyvän hoitotakuun aikana?

Tilastot ulkomailla tehdyistä hoidoista ovat yhtä viidakkoa.

Kela kirjaa ylös hyvinvointialueiden myönteiset ja kielteiset lausunnot. Mutta ketkä kaikki lausuntoja kirjoittavat? Miten johdonmukaisia ratkaisut ovat, niin hyvinvointialueiden sisällä kuin niiden välillä? Kohdallaanko kansalaisia yhdenvertaisesti?

Kelasta ei osata vastata. Se tieto on hyvinvointialueilla.

Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy edustaa hyvinvointialueita. Sen asiantuntijalääkäri Kirsti Kähärä kirjoittaa sähköpostiviestissä: Ihan tarkkaa tämänhetkistä tietoa meillä Hyvilissä ei ole nykytilanteesta eri hyvinvointialueiden suhteen.

Puhelinhaastattelussa Kähärä sanoo kuulleensa, että ulkomaan hoidoissa rajankäynti kosmeettisen kirurgian ja sairaudenhoidon välillä on johtanut kielteisiin lausuntoihin.

”Kelassa on varmaan paras asiantuntemus.”

Hyvinvointialueiden ylilääkäreillä on maan kattava yhteistyöverkosto. Sitä vetää Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue Pohteen johtajaylilääkäri Terhi Nevala.

”Luulen, että [lausunto]prosessit hyvinvointialueilla ovat aina pikkuisen omanlaisensa.”

Sen tarkemmin Nevala ei osaa vertailla maan eri osien tilannetta. Se on selvää, että eniten lausuntoja kirjoitetaan eteläisen Suomen hyvinvointialueilla, joista on lyhyin matka Viroon.

Pyydän haastattelua Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä Husista. Viestinnästä luvataan palata heti, kun sopiva haastateltava löytyy.

Kuluu päivä, sitten toinen.

”Valitettavasti menee ensi viikkoon”, Husin mediapäivystäjä pahoittelee.

Sen jälkeen viestinnästä ei kuulu mitään.