Euroopan on vähennettävä taloudellista riippuvuutta Yhdysvalloista

Eurooppa on pyrkinyt vähentämään Kiina- ja Venäjä-riippuvuutta, mutta riippuvuus Yhdysvalloista on syventynyt monin tavoin. Kymmenessä vuodessa kauppa on kaksinkertaistunut, ja Yhdysvalloista on tullut Euroopan tärkein vientimarkkina: tavarakaupan ylijäämä oli 156 miljardia euroa vuonna 2023.

Eurooppa elää tavaraviennistä, kun taas Yhdysvallat lepää vahvemmin kotimarkkinoiden varassa. Maalla on kuitenkin merkittävä energia- ja kauppapoliittinen niskalenkki meistä: ostamme siltä valtavat määrät nesteytettyä maakaasua korvaamaan venäläistä kaasua.

On käynyt selväksi, ettei Yhdysvallat ole luotettava kumppani ja riippuvuutta on vähennettävä. Trump on myös luultavasti valmis epärationaalisiin päätöksiin, kunhan vain vastapuoli kärsii enemmän. EU todennäköisesti häviää pitkällä aikavälillä, jos se lähtee mukaan Trumpin tullisotaan.

Siksi tarvitsemme strategisempaa otetta kauppapolitiikassa. Mahdollisilla vastatulleilla tulee edistää tärkeitä eurooppalaisia tavoitteita, kuten vihreää siirtymää ja työntekijöiden aseman parantamista. EU:n hiilitullien kehittäminen on yksi mahdollisuus, jolla voidaan myös ohjata kauppakumppaneita päästövähennyksiin. Yhdysvallat on myös riippuvainen 32:sta strategisesti tärkeästä eurooppalaisesta vientituotteesta, joiden vientitulleja EU voi käyttää neuvotteluvalttina.

Tarvitsemme hyvin kohdennettuja toimia, kuten digijättien verotusta. Myös Trumpin lähipiiriin nousseen, työntekijöiden oikeuksia vastustavan ja eurooppalaista äärioikeistoa avoimesti tukevan Elon Muskin omistaman Teslan voisi asettaa EU:ssa myyntikieltoon.

Riippuvuuden vähentäminen vaatii kuitenkin myös EU:n taloudellisten rakenteiden perusteellista remonttia. Kun taloutemme perustuu valtavaan kauppaylijäämään, saavat kaupan esteet meidät polvilleen. Vientiriippuvuutta on vähennettävä ja eurooppalaista kysyntää vahvistettava.

Tarvitsemme askeleita kohti talousmallia, joka nojaa ihmisten hyvinvointiin ja ostovoiman kehittämiseen. Kotimarkkinoiden vahvistaminen palkankorotuksilla ja sosiaaliturvaa kehittämällä parantaisi kansalaisten asemaa ja vähentäisi samalla riippuvuutta Yhdysvalloista. Tämä on yksi hyvä syy saattaa EU:n minimipalkkadirektiivi maaliin.

Tarvitsemme myös joustavammat taloussäännöt. Kiina ja Yhdysvallat käyttävät paljon enemmän julkista rahaa taloudessaan – EU:n on pystyttävä samaan.

Euroopan keskuspankin entisen pääjohtajan Mario Draghin raportissa painotetaan, että markkinamekanismi ja yksityinen rahoitus eivät riitä vihreään ja digitaaliseen siirtymään, vaan tarvitaan myös julkista interventiota ja yhteistä EU-tason teollisuuspolitiikkaa.

Tärkeää olisi myös EU:n budjetin kasvattaminen ja yhteisen talouspoliittisen pelivaran lisääminen. Taloussääntöjen joustavoittamisen lisäksi myös yhteinen investointitoiminta lieventäisi kansallisiin budjetteihin kohdistuvaa painetta.

EU:n kannattaa myös pyrkiä monipuolistamaan sekä kauppa- että muita suhteitaan maailmalla. Se edellyttää vahvempia panostuksia suhteisiin globaalissa etelässä, missä EU:n on osoitettava tukensa kansainväliselle oikeudelle myös vaikeina aikoina. Myös kehitysyhteistyöhön on suhtauduttava vakavammin.

Kun Yhdysvallat vetäytyy kuoreensa ja Kiina kerää ystäviä esimerkiksi valtavilla infrastruktuurihankkeilla, tulee myös EU:n panostaa enemmän uusiin ystäviin. 

Li Andersson, Merja Kyllönen ja Jussi Saramo ovat vasemmistoliiton europarlamentaarikkoja.

Kirjoitusta oikaistu 13.3. klo 14.25. Tekstissä luki virheellisesti, että vuonna 2023 Suomen viennin ylijäämä Yhdysvaltoihin olisi ollut 156 miljardia euroa. Kyse oli Euroopan ylijäämästä.