"Ei se määrä vaan suorituskyky - puolustusvoimat historiansa parhaassa kunnossa"
Tutkija Markku Salomaaväitti (SK 10/2010), että Suomen puolustusvoimien suorituskyky on jopa heikompi kuin ennen talvisotaa.
On totta, että puolustusvoimien sodan ajan vahvuus on nykyisin lähes sama kuin talvisodassa, mutta vahvuus ei kuitenkaan kerro suorituskyvystä. Talvisodan puolustusvoimat oli varustettu pääosin itsenäisyyttä edeltävältä ajalta olevalla materiaalilla ja raskas aseistus oli joko vanhentunutta tai se puuttui kokonaan.
Talvisodan puolustusvoimat oli vastustajaan nähden huomattavan alivoimainen. Talvisodassa määrällä voitiin korvata laatua. Miehellä ja aseella oli merkitystä.
Puolustusvoimien vahvuuden lasku 350 000:een on perustunut turvallisuusympäristön muutoksiin, materiaalin vanhenemiseen ja ikäluokkien pienenemiseen. Puolustusvoimien kykyä täyttää tehtävänsä ei tule arvioida vain miesmääriä tarkastelemalla.
Tärkeintä on katsoa, millaisia suorituskykyjä puolustusvoimilla on ja vastaavatko ne turvallisuusympäristömme muutoksia. Suorituskykyämme onkin kehitetty tilanteen mukaisesti.
Pelkällä miesmäärällä ei lentokoneita, aluksia, helikoptereita, panssaroituja joukkoja tai ohjuksia pysäytetä. Tarvitaan riittävän kehittyneitä järjestelmiä niin maa-, meri- kuin ilmavoimissakin.
Volyymi ei ratkaise vaan suorituskyky. Samalla on myönnettävä, että Suomen suuri alue vaatii kohtuullisen suuren miesmäärän, jonka edellyttämän materiaalin hankinnat ja ylläpito ovat kova haaste. Varustamattomia tai puutteellisesti varustettuja joukkoja ei kannata ylläpitää.
Aina 1990-luvun alkuun asti iso osa puolustusvoimista oli varustettu toisen maailmansodan aikaisella materiaalilla. Kyseinen materiaali poistettiin käytöstä, koska se ei vastannut enää suorituskykyvaatimuksia.
Saksan-kaupan myötä varustamistilanne parani 1990-luvulla oleellisesti, ja pääosin siksi meillä on vielä mahdollisuus ylläpitää nykyistä sodan ajan vahvuutta 2010-luvun puoliväliin asti.
Suuri osa maavoimien alueellisten joukkojen materiaalista vanhenee 2016 mennessä. Vain osa kyseisten joukkojen materiaalista voidaan korvata ajanmukaisella. Jatkossa puolustusvoimat on pienempi, mutta laadullisesti ajanmukaisesti varustettu. Liikkuvuudella ja tulivoimalla korvataan vähentyneet joukot.
Puolustusvoimat on juuri nyt historiansa parhaassa kunnossa suhteessa turvallisuusympäristöön. Talvisodan aikana tilanne oli aivan toinen. Olemme aallon harjalla. Haasteet alkavat tästä eteenpäin. Kansallisen puolustuksen säilyttäminen uskottavana edellyttää vahvaa kansallista ja kansainvälistä verkottumista.
Uskottavuuden takaamiseksi on haettava kansainvälistä yhteistyötä. Puolustuksen keskeiset elementit on pidettävä kuitenkin omissa käsissämme, mutta ne ovat jatkossa nykyistä pienemmät, joskin samalla tehokkaammat.
Iso osa maavoimien materiaalista vanhenee 2010-luvun puolivälissä. Kaiken korvaaminen ei ole mahdollista. Joukkoja, joille ei materiaalia riitä, ei ole tarkoituksenmukaista ylläpitää, sillä suomalaista sotilasta ei pidä laittaa tehtävään varustuksella, jolla hänellä ei ole mitään selviämismahdollisuutta nykyaikaisessa sodassa.
Koko maan puolustaminen ei tarkoita sotilasta jokaisen sillan korvassa, vaan kykyä vaikuttaa koko maan alueella. On panostettava tiedusteluun ja valvontaan, toimivaan johtamisjärjestelmään sekä erityisesti maavoimissa liikkuvuuteen ja tulivoimaan. Ensisijaisena tavoitteena on ennaltaehkäistä sotilaallisen voiman käyttö Suomea vastaan. Ennaltaehkäisykyky edellyttää sitä, että puolustusvoimiemme suorituskyky on korkealla tasolla myös motivaation, osaamisen ja teknisten järjestelmien sekä verkottumisen osalta.
Puolustusvoimien suorituskykyä on arvioitava aina uhkalähtöisesti. Tällä hetkellä suorituskykymme on mitoitettu oikein ja turvallisuusympäristöämme ja sen oletettua muutosta vastaavasti.
Teksti Olli Nepponen, Ilkka Kanerva, Eero Akaan-Penttilä
Kirjoittajat ovat kansanedustajia (kok). Nepponen on eduskunnan puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja. Kanerva ja Akaan-Penttilä ovat ulkoasiainvaliokunnan jäseniä.
Aiheesta lisää
Tutkijan kova väite: Suomen armeija heikommassa kunnossa kuin ennen talvisotaa (Suomenkuvalehti.fi 17.3.2010)